Tuula Kallioniemi : Pako

Kirja kertoo neljästä 12 vuotiaasta lapsesta. Päähenkilöitä ovat Anders, Samuel, Matilda ja Carita. Alariksi esittäytyvä mies pyytää Matildan luokseen pitämään sadetta. Yhtäkkiä Matilda huomaa olevansa talossa vankina. Alarik Pakottaa Matilan olemaan Carita nimisen lapsenlapsensa kanssa kavereita eikä päästä Matildaa lähtemään pois. Matilda suostuttelee Caritan Karkaamaan Kanssaan saarelta. Tytöt Karkaavat veneellä ja menevät Matildan talolle. Matildan äiti ei usko Matildan kertomusta ja tytöt päättävät karata ja mennä junalla pois. Metsästä tytöt löytävät mökin joka osoittautuukin kahden pojan majaksi. Samuel ja Anders lupaavat auttaa tyttöjä asian selvittämisessä ja suojella heitä. 

Kirjan tapahtuma paikkoja ovat Alarikin omistama saari, Samuelin koti, Matildan koti ja hylätty mökki metsässä.  

Kirjan tyyli on dekkari kirjallisuus, koska kirjassa yritetään selvittää rikosta. 

Kirjasta mieleen jäi se kun Samuel varasti kaupasta ruokaa. Kirjassa olisi saanut olla vanhemmat päähenkilöt, koska kirjan tapahtumat eivät vaikuttaneet uskottavilta kun henkilöt olivat 12 vuotiaita. 

Suosittelen kirjaa 10-12 vuotiaille. 

Samuel 8A

Musta kaista: Kaksi palkkia latausta

 Kirja kertoo Karri nimisestä yläkoulua käyvästä pojasta, joka alkaa epäillä isosiskoaan Jenniä, että hän olisi sekaantunut johkin rikollistoimintaan, kun joku prätkäjätkä käy hakemassa Jennin melkein joka päivä talon pihasta. Kirjan nimi tulee varmaan siitä, kun pojat Karri ja Arttu miettivät, että puhelimen käyttöä voisi rajata, jos siihen saisi joka päivä vain kaksi palkkia akkua. 

Kirjan päähenkilö on Karri, jolla on vähän rohkea ja utelias luonne. Kirjassa on monia sivuhenkilöitä, mutta tärkeimmät niistä ovat Arttu, joka ei ole niin rohkea kuin Karri, äiti, josta ei paljoa kerrota, mutta on silti osa kirjaa, isosisko Jenni, joka on lukiota käyvä sekä näyttelee ja Artun pikkusisko Eva, joka on innolla mukana, mutta ei tajua kaikkea. 

Juoni on aika samanlainen muihin dekkari kirjoihin verrattuna, mutta silti mukavaa luettavaa. Kirjan aikana Karri seikkailee Artun kanssa etsimässä tietoa Jennin touhuista ja päätyy hylätylle varastolle, joka sijaitsee lähellä elokuva vuokraamoa. Karri ja Arttu huomaavat että sinne viedään jotain laatikoita ja kiinnostuvat asiasta, sekä lähtevät tutkimaan että mitä laatikoissa on, mutta he eivät kerkeä edes löytämään laatikoita kun pihaan ajaa kaksi autoa ja tulevat sisälle ja löytävät heidät ja lukitsevat heidät yhteen huoneeseen. 

Kirjan lajityyppi on dekkari, koska siinä on jännitys ja salapoliisi asiat aika isossa osassa kirjaa, sekä asiat kerrotaan jännittävästi eikä täysin suoraan. Tapahtumat kirjassa ovat aika todenmukaisia eikä niinkään liioiteltuja tai yliluonnollisia. 

Kirja oli mukavaa ja kevyttä luettavaa. Kirjasta parhaiten mieleen jäi loppukohtaus jossa pojat olivat loukussa vielä huoneessa ja muut tulivat auttamaan. Pidin kirjan selkeydestä, koska siinä ei ollut takaumia tai mitään muuta joka sekoittaisi, kirjassa ei mielestäni ollut mitään huonoja kohtia, vaan kirjan lukiessa oli kokoajan mukava lukea. Suosittelen kirjaa niille jotka pitävät jännityksestä tai nuoriso kirjoista ylipäätään.   

Kasper 8B

Neil Gaiman: TÄHTISUMUA 1999

Kirja kertoo englannin maaseudulla elävän muurin kylän asukkaista ja Tristran Thornin tähden etsinnästä, koska hän halusi tehdä mitä vain saadakseen Victoria Foresterin vaimokseen. Kirjan nimi johtuu siitä, että Tristran etsi tähteä, jonka hän oli nähnyt tippuvan taivaalta.  

Dunstan Thorn ja Daisy Hempstock menivät naimisiin kesäkuussa, vaikka sulhanen näytti hieman poissaolevalta morsian oli silti kaunis ja onnesta hehkuva. Dunstanin poissaoleva olo johtui siitä, että ennen kuin he menivät naimisiin oli hän viettänyt lumouksen vallassa lemmenyötä keijukaisnaisen, myrskynpesän valtiatar Lady Unan kanssa, joka oli ollut vankina ilkeällä noidalla Madame Semelellä melkein 60 vuotta. Sen seurauksena syntyi Tristran Thorn, jolla oli pikkusisko Louisa Dunstanin ja Daisyn yhteinen lapsi. Tristranin oikea korva oli painunut litteäksi päätä vasten ja oli melkein teräväkärkinen hänen vasen korva oli toisen lainen. Louisa oli synnynnäinen kiusanhenki ja pompotti veljeään pahanpäiväisesti sekä piikitteli veljeään mm. siitä kuinka heidän äitinsä tuijotteli Tristrania. Pieni karvainen mies auttoi Tristania tähden etsimisessä ja hän oli hyvin avulias Tristrania kohtaan. Tristan oli töissä herra Brownin kauppa-apulaisena Monday & Brown´s kyläkaupassa. Tristan oli ihastunut Victoria Foresteriin, jota Tristran halusi suudella. Hän oli ehkä hieman tyly ja kylmä Tristranille. Tähti, joka oli tippunut taivaalta oli aluksi tyly, ilkeä ja nimitteli Tristrani, mutta kirjan lopussa he rakastuvat. Minä itse pidin eniten Tähdestä, joka rakastui Tristraniin.  

Englannin maaseudulla uinuu kylä, jota ympäröi muuri, joka estää pääsyn haltioiden maahan. Erään harvinaisen lemmenyön seurauksena syntyy kuitenkin poika nimeltä Thristran Thorn, keijukaisnaisen ja ihmisen poika. Thristran rakastuu kylän etäiseen ja kylmään kaunottareen, jonka sydämen voittaakseen hänen on noudettava haltioiden maasta taivaalta pudonnut tähti. Tristran joutuu matkallaan yllättäviin seikkailuihin hän tapaa pienen karvaisen miehen, joka ompeluttaa hänelle läheisessä kylässä erikoiset vaatteet ja antaa ohjeita tähden löytämiseen. Matkalla Tristran tapaa puhuvan puun ja joutuu keskelle veristä tappelua, jossa kuolee ihmisiä. Tristran ei ole kuitenkaan ainoa, joka havittelee ihmeellisen hohtavaa aarretta. Selviääkö Tristran hengissä, löytääkö hän tähden, mitä Tristran saa tietää äidistään, suvustaan ja miksi Tristranista tulee myrskynpesän valtias? Tämä kaikki selviää kun luet kirjan.  

Tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen, koska kirja alkaa "olipa kerran" sekä kirjan alussa sanotaan, että "nuoressa miehessä ja asioissa, jotka hänelle tapahtuivat, oli paljon epätavallista, vaikka hän ei itse koskaan saanutkaan tietää kaikkea tapahtunutta". Tapahtumat sijoittuivat Muurin kylään, haltiamaahan ja Englantiin. Ympäristöä on kuvattu sopivan tarkasti.  

Kirja edustaa fantasiakirjallisuutta. Kirjan tunnistaa fantasiakirjallisuudeksi siitä, että kirjan tarina ei voisi tapahtua oikeasti, koska mikään tähti ei voi tippua taivaalta ja rakastua keijukaisen ja ihmisen poikaa. Oikeasti ei ole olemassa haltioita, jotka voisivat saada lapsen ihmisen kanssa, olemassa ei ole myöskään puhuvia puita. Kirja on täysin fantasiaa. Kirjan tapahtumat ovat täysin mielikuvituksellisia. Asioita kuvataan ja kerrotaan kirjassa hyvin satumaisesti ja kirjan tarinaan pääsee hyvin mukaan, kuin se olisi totta. Kirjan kieli on kirjakieltä eikä siinä käytetä murresanoja. Kirjassa käytetään kielikuvia, kuten "Tristran tuijotti niittyorvokin värisiin silmiin".  

 Kirja käsittelee rakkautta, että tekee kaikkensa rakkauden eteen, vaikka ne olisivat mahdottomia asioita. Eikä kannata ahnehtia valtaa, ja ruveta sen vuoksi tappamaan ja pettämään omia veljiään. Kirjassa oikeaa toimintaa on toisen auttaminen ja väärää on mm. toisten tappaminen ja vangitseminen. Kirjan keskeisin ongelma on se, että paha yrittää saada vallan ja kaikki jahtaavat tähteä saadakseen valtaa tai kauneutta.  

Kirja oli mukava lukukokemus. Siinä oli tarpeeksi jännitystä ja kirja päättyi hyvin, koska paha ei saanut valtaa. Parhaiten mieleen jäi se, kun Madame Semelen kahleista vapautunut keijukainen Yvaine kertoi olevansa Tristranin äiti ja myrkynpesän valtiatar sekä se , että Tristranista tuli uusi myrskynpesän valtias. Pidin kirjasta kaikin puolin tarina oli kerrottu elävästi ja hyvin. Suosittelisin kirjaa mielelläni muillekin fantasiasta kiinnostuneille lukioille. Erityisesti suosittelisin kirjaa yläkouluiskäisille ja siitä eteenpäin noin 13-17 vuotiaille, koska kirjassa on rakkautta ja ihastumista.

Johanna 8A

Michelle Gagnon, Kukaan Ei Kaipaa Sinua, 2012

Kirja kertoo yksinäisestä työstä eli Noan Torsonista joka herää karussa sairaalavuoteessa tippaletku käsivarressaan ja vartijoita ympärillään.  

Kirjan henkilöt ovat Noan, Peter, Amanda, Cody, Zeke, Cole, Donny Laurell sekä kundi. 

Kirjan juoni alkaa kun Noan Torson herää karussa sairaalavuoteessa tippaletku käsivarressaan ja vartijoita ympärillään. Sijaiskotien epäluuloiseksi kovettama tyttö pakenee vangitsijoiltaan ja joutuu turvautumaan ulkopuoliseen apuun selvittääkseen kehoaan koristavan arven arvoituksen. Peter Gregory saa eräänä iltana päähänsä tarkistaa, mitä hänen tekopyhä isänsä puuhailee. Poika ehtii tuskin klikata salaperäisen Persefone-projektin tiedostoja, kun kotiin murtautuvat mustapukuiset miehet jo vievät kannettavan mennessään. Kun Noa ja Peter kohtaavat hakkeriyhteisön kautta, megaluokan datan analysointi ei jätä tilaa muille kuin äärimmäisen kammottaville tulkinnoille. 

Kirjan miljöö alkuvaiheilla kirjan miljöö perustuu sairaalavuoteeseen jossa kyseinen tyttö herää ensimmäistä kertaa.  

Kirjan tyyli ja laji on jännitysromaani joita on julkaistu jo useassa maassa. Kukaan ei kaipaa sinua on ollut ehdolla monien arvostettujen nuortentrilleripalkintojen saajaksi ja teosta on verrattu Stieg Larssonin Millenium-sarjaan.  

Kirja oli mielenkiintoinen ja lähestulkoon helposti luettavissa jos on kiinnostunut jännitysromaaneista sekä vähän erilaista elämää elävistä tytöistä joihin liittyy tietokoneen ohjelmointia ja muutakin sisältöä jolloin suosittelen lukemaan. 

Kirjan teema käsittelee pohjimmiltaan Noan Torsonin erilaista elämää. 

Nuutti 8A

Stanislaw Lem: Konekansan satuja ja tarinoita (2004)

Stanislaw Lemin kirjoittama konekansan satuja ja tarinoita on useita erinäisiä lastensatuja sisältävä kirja. Tarinat ovat perinteiseen tyylin kerrottuja kertomuksia hyvän ja pahan välillisestä taistelusta. Tarinat alkavat usein että siinä esitellään mitä on tapahtunut ja mikä tilanne on, ja sen jälkeen kuvaillaan sankari ja kerrotaan mitä hän aikoo tehdä asian hyväksi.

Kirja on Scifi-fantasia koska tapahtumat sijoittuvat omaan maailmankaikkeuteemme mutta henkilöt ovat robotteja ja tarinoissa mainitaan lohikäärmeitä. Asiat tarinoissa kerrotaan komiikan kautta ja tapahtumat ovat aina täyttä fiktiota.

Suosikki kertomukseni kirjassa on nimeltään "Automatiaksen ystävä" koska se eroaa muista kertomuksista. Se kertoo Automatias- Robotista joka haluaa matkalleen ennen lähtöään ottaa mukaan ystävän vaikkakin keinotekoisen. Autmatias lähtee tapaamaan erästä keksijää joka antaa hänelle mukaan elektrokavereita. Elektrokaverit ovat pieniä puhuvia metallikuulia jotka kun ne korvaan tungetaan antavat ne hyviä neuvoja ja kertovat muita hauskoja juttuja.

Kirja pohjimmiltaan käsittelee seikkailuja, pahan kukistamista ja hyvän hallintaa. 
Suosittelen kirjaa lapsille ja aikuisille jotka ovat kiinnostuneet hieman erilaisemmasta sci-fi kirjallisuudesta. Tässä kirjassa saa päästää mielikuvituksen valloilleen kun kuvittelee tapahtumapaikat ja upeat erilaiset hahmot.

Tomi 8A

R.L. Stine Goosebumps- Varjojen Kaupunki

Kirja kertoo pelottavasta talosta, johon Amanda ja Josh muuttavat vanhempiensa ja koiransa Peteyn kanssa. Amanda alkaa kuulemaan kuiskaamista ja näkemään hahmoja.  Kaupungissa Amandalle alkaa tapahtumaan outoja asioita onko kaikki vain harhaa vai totta? Kirjan nimi Varjojen Kaupunki johtuu siitä, että kaupungissa ei juurikaan koskaan ollut aurinkoista. 

Kirjan päähenkilö Amanda on persoonaltaan rohkea, koska häntä ei juurikaan pelota vaikka hän kuulee kuiskauksia ja näkee pelottavia hahmoja. Josh taas on jääräpäinen ja haluaa aina saada kaiken periksi mitä haluaa. Kirjan sivuhenkilöitä ovat Joshin ja Amandan äiti ja isä, herra Dawes ja naapuri Ray. Henkilöiden kuvaamisessa keskitytään ulkonäön ja luonteen kertomiseen. Päähenkilöt muuttuvat vielä rohkeimmiksi kirjan aikana. Kirjassa on sekä hyviä, että pahoja hahmoja.

Lempihahmoni oli herra Dawes, koska hän oli salaperäinen mutta samaan aikaan mukava hahmo. 
Kirja alkaa siitä kun Josh ja Amanda saapuvat vanhempiensa kanssa tutustumaan uuteen taloonsa. Kirja alkaa pikkuhiljaa muuttua synkäksi ja pelottavaksi. Kirjan tapahtuma-aikaa ei kerrota tarkasti. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Dark Falls -nimiseen kaupunkiin. Ympäristöä kuvataan kirjassa tarkasti. 

Kirja edustaa mielestäni kauhun lajityyppiä. Kirjan tunnistaa kauhukirjaksi jännityksen ja kauhun takia. Kirjassa on monia kauhulle tyypillisiä paikkoja kuten hautausmaa ja pelottava talo. Kirjassa kuvaillaan kaikkea tarkasti ja hyvin. Kirjan tapahtumat ovat mielikuvituksellisia. Kirja on kirjoitettu kirjakielellä. Kirja pohjimmiltaan käsittelee sitä, että kannattaa aina olla tarkkana mihin muuttaa. Kirjan keskeisin ongelma on asuinalue mihin he muuttavat. 

Kirja oli jännittävä mutta myös huono lukukokemus, koska kirjassa ei juurikaan ollut kauhua, vaikka se olikin kauhukirja. Kirja herättää ajatuksia juuri siitä, että kannattaa katsoa mihin muuttaa. Kirjan loppu jäi eniten mieleen. Pidin siitä että kirjassa kerrottiin tarkasti ihmisten ulkonäöstä ja siitä mitä kukakin tekee. En suosittele kirjaa oikein kenellekään kunnon kauhun ystävälle, koska kirjassa ei juurikaan ollut tarpeeksi kauhua.

Miklas 8A

R.L.STINE Goosebumps Noiduttu naamio

Kirja kertoo tytöstä Carly Beth Caldwellistä, joka on niin helposti säikytettävissä, että hänen kaverinsakin pelottelevat häntä ja sen takia, koska on halloween, hän päättää olla pelottavimmassa asussa, mitä koko kylä on koskaan nähnyt. 

Hän löytääkin sopivan naamiaispukukaupan, josta hän ei löydä ensin muuta, kuin tylsiä, ei tarpeeksi pelottavia naamioita. Mutta takahuoneeseen vaellettuaan hän löytää täydellisen vihreän ja hirvittävän naamion,  jonka kaupan myyjä vastahakoisesti antaa hänelle. 

Päähenkilö on Carly Beth, tyttö, joka pelkää jopa omaa varjoansa ja sen takia on päättänyt olla halloweenina pelottavimmassa asussa. Sivuhahmoja ovat hänen ystävänsä, jotka tykkäävät säikytellä Carly Bethiä sydämensä kyllyydestä. Hänen pikkuveljensä on toinen sivuhenkilö, joka pitää hänen pelottelussa. 

Juoni kertoo siitä, kuinka Carly Bethistä tulee hänen kotikylänsä pelottavin ilmestys. Kirjan aika on nykyaikaa ja sen voi päätellä nykyteknologiasta. Tapahtumapaikka on Carlyn kotikylän alue, jossa hän on koulussaan, kotonaan ja kummallisessa naamiaiskaupassa. 

Kirjan lajityyppi on tietysti kauhu, mutta muiden lajityyppien piirteitä ei löydy kirjasta. Lajityypin tunnistaa sen kauheasta tarinan kerronnasta. Kirja käsittelee, sitä kuinka ei kannata olla joku toinen, vaan oma itsesi. Älä esitä sitä, mitä et ole, koska asiat voivat mennä silloin pahasti pieleen. Näin käy kirjan päähenkilölle Carly Bethille. 

Oma arvioni kirjasta on, että kirja oli mielestäni hyvä ja päähahmoon pystyi samaistumaan ja kirjan lopetus on hyvä, vaikkakin ei kauhean kiintoisa, niin silti se on hyvä. Suosittelen kirjaa kaikille kauhukirjallisuuden ystäville ja muillekin, vaikka eivät olisivatkaan suuria kauhusta tykkääjiä. 

                                                                                  

Jari 8A

S.E. Hinton – Vampyyrin palvelija 2004

   Vampyyrin palvelija kertoo kovia kokeneesta nuoresta miehestä Jamie Sommersista joka on seilannut lähes kaikilla maailman merillä, luotsannut läpi vaikean nuoruuden lastenkodeissa ja laitoksissa koulukiusattuna sekä muun muassa tullut merirosvojen ryöstämäksi. Meri on orvolle Jamielle lähes aina ollut kuin koti.  

   

Jamie muistelee kirjassa paljon yhteisiä matkojaan Kellen Quinnin kanssa, joilla "Kell" opasti Jamieta toverillisesti myös elämän vesillä. Kell on loistava tarinankertoja ja vitsiniekka. Hän on hyvin sopeutuvainen ja osaa luoda uusia ihmissuhteita kädenkäänteessä. Jamie ihailee syvästi kuinka erilaisia tunteita herättäviä tarinoita Kell kertookaan tositapahtumien perusteella. Jamie toivoo että voisi joskus olla yhtä hyvä puhumaan itsensä pois vaikeista tilanteista. Sen sijaan Jamiella on apunaan nyrkit. Hänen kohdallaan pätee sanonta "pieni, mutta pippurinen". Jo lapsesta asti Jamien voimaa on aliarvostettu hänen pienen kokonsa takia. Useammin kuin kerran muut ovatkin saaneet huomata ettei hänelle kannata uhitella. 

   

Saavuttuaan Terrace Viewn parantolaan Jamiella on vakava depressio. Ensin hän ei muista edes omaa nimeään eikä suostu sanomaan päiviin sanaakaan. Sitten tohtori McDevittin avustuksella Jamie saa jälleen elämästä kiinni ja alkaa kertoilla seikkailuistaan McDevittille. Välillä Jamie luulee olevansa veneessä tai laivalla Kellen Quinnin kanssa, vaikka on todellisuudessa tohtori McDevittin terapiassa. Ensin tohtori ei ole uskoa korviaan, mutta mitä enemmän Jamien elämästä paljastuu, sitä uskottavammilta tarinat alkavat kuulostaa. 

  

 Kirja sijoittuu 1900- luvulle, jolloin kirjan päähenkilö kuvitteellisesti eli. Tapahtumapaikkoja on monia, ovathan Jamie ja Kell hyvin maailmaa ja etenkin merta nähneitä  matkailijoita ja seikkailijoita. Tärkeimpiä ovat Terrace Viewn parantola, lordi Grenville Hawkesin kartano ja vene eripuolilla maailmaa, varsinkin eteläisellä pallonpuoliskolla. Irlannin reissujakin miehet tekevät ja käyvät perimässä velkoja ja kauppaamassa tavaroita Länsi-Euroopassa. Tapahtumapaikoista ei saa erityisen tarkkoja kuvauksia, mutta sen sijaan vuosiluvuista on kerrottu tarkkaan. Mielestäni kirjassa on ideana ennemmin hieman päiväkirjatyylisesti selostaa tapahtumia kuin kuvailla tapahtumapaikkoja tai ihmisiä tarkasti. Kirjan henkilöistä kerrotaan tärkeimmät tiedot ja niitä paljastuu pikkuhiljaa, kun lukee kirjaa eteenpäin. Mitään ei saa kerralla selville.  

  

 Vaikka kirja on luokiteltu kauhuosastolle, se ei mielestäni kuvaa kovin hyvin kirjaa. Kirjaa lukiessani en jännittänyt tai pelännyt kertaakaan, mikä on itselleni tyypillistä kauhuteoksia tutkiessa. Kauhun piirteitä siinä oli kuitenkin jonkin verran, esimerkkinä yliluonnolliset olennot ja omituiset tapahtumat joista ei normaali ihminen voisi selvitä vahingoitta. Mielestäni kirja sijoittuisi ennemmin trillereihin. Siinä on mysteeri jota yritetään ratkaista ja rikollisuus pyörii vahvasti mukana kirjan tapahtumissa. 

  

 Mielestäni kirja oli tylsistyttävää luettavaa, enkä pitänyt siitä. Siinä ei ollut toimintaa kovin paljoa ja niiltä osin mitä oli, tapahtumat olivat hyvin ennalta arvattavia. Kirja oli täynnä kliseitä joihin on törmännyt kymmeniä kertoja aiemminkin. Kirja ei vienyt mukanaan niin, ettei pysty lopettamaan lukemista vaikka haluaisi. 

  

 Mielenkiintoista Vampyyrin palvelijassa oli päähenkilön erittäin vakava depressio, sillä mielisairaudet ovat minusta aina kiehtovia. Mielenvikaisten ihmisten toimintaa ei voi ennustaa joten se oli hyvää vastapainoa kliseille ja muulle klassiselle tarinankerronnalle. 

  

 Kirja ei ole hyvää luettavaa aivan pienimmille, mutta nuorille se sopii. Aikuiset saattavat pitää tämän tyylisistä kirjoista enemmän, joten suosittelen tätä jo nuoruuden ohittaneille miehille ja naisille, sillä Jamien muistelmat lapsuudesta nuoruuteen ja siitä aikuisuuteen voivat palauttaa ikäihmisille nuoruuden kokeilunhaluiset vuodet mieleen.

Elina 8B