torstai 31. lokakuuta 2013

Jari Mäkipää: Etsiväkerho Hurrikaani ja mysteeri Lontoossa, 2011



Kirja on nuorten jännitys kirja

Kirja kertoo Pihlajakylän koulun 6 luokkalaisista, jotka matkustavat Lontooseen luokkaretkelle. Päähenkilöt ovat punatukkainen Jenni Karhunen ja hänen veljensä Jesse Karhunen, jolla on vaaleat lyhyet hiukset, ruskea kiharahiuksinen Karoliina Strömberg ja piikkitukkainen Matias Aura. Sivuhenkilöitä ovat mm. Atte Viima, Magrit Haapaniemi, Heimo Haulisto, Rebekka Glow ja Varpu Miller.

Jenni riitelee melkein koko ajan veljensä Jessen kanssa. Karoliina on Jennin paras kaveri ja Matias on taas Jessen paras kaveri. Heitä neljää yhdistää salaisuus, nimittäin etsiväkerho Hurrikaani.

Aamulla Jenni ei ole halukas lähtemään luokkaretkelle, koska hän ei osaa puhua englantia kunnolla. Pihlajakylän koulun pihan täytti jännittynyt pulina, kaikki odottivat jännittyneinä, koska lähdettäisiin kauan odotetulle luokkaretkelle Lontooseen. Kun he pääsivät perille, kaikki näytti suurelta ja mahtavalta. seuraavana päivänä he kaikki oppilaat oli kutsuttu Varpu Millerin luokse syömään. Päästyään perille kartanoon Varpu halusi näyttää heille aarrehuoneensa. Kaikkein arvokkain asia mikä siellä on, oli kultainen laama. Kun kaikki olivat Päässeet ruuan ääreen hovimestari Torsti tuli juosten kuiskaamaan Varvun korvaan, että laama oli varastettu. Siinä samassa Jenni, Jesse, Matias ja Karoliina tiesivät, että nyt tarvittaisiin etsiväkerho Hurrikaania. Juttua selvittäessään Hurrikaanilaiset joutuvat mitä kummalisiin paikkoihin ympäri Lontoota. He joutuvat tavarataloihin, toiseen hotelliin ja jopa öisen Thames joen varrelle, jossa he tapaavat tutun ihmisen, joka kalvaa etsiväkerholaisten mieltä heidän menneisyydestään. 

Julia 7A

tiistai 29. lokakuuta 2013

Suzanne Collins: Nälkäpeli 2010

Nälkäpelin päähenkilö on köyhän Sauman alueella elävä nuori nainen, Katniss, jonka täytyi elättää köyhä perheensä vyöhykkeiden ulkopuolisten metsien antimilla. Capitol hallitsi maata, joka oli jaettu 12 vyöhykkeeseen. Köyhimmän vyöhykkeen, Vyöhyke 12:sta Nälkäpelin edustajaksi valittu Katniss voitti Nälkäpelin saman vyöhykkeen poikaedustajan Peetan kanssa uhmaten Capitolin mahtia. Nyt Nälkäpeli oli ohi, mutta vaikeudet jatkuivat. Yllättävän vierailun Katnissin kotiin tehnyt presidentti Snow kertoi tytölle suoraan, kuinka tukalassa tilanteessa hän oli. Katnissin ja Peetan marjatemppu Nälkäpelin lopussa oli lietsonut vyöhykkeiden keskuudessa kapinahenkeä, eikä presidentti ollut siitä mielissään. Rikas Capitol oli hallinnut köyhiä vyöhykkeitä hirmuvallalla jo monet vyosikymmenet, ja vihdoin kansa oli alkanut nousta hallitsijoitaan vastaan. Voittajakiertueella auttamattomasti rakastuneita esittävät Peeta ja Katniss näkivät eri vyöhykkeillä kapinan aineksia, ja kaikki tuntuu liittyvän jotenkin Katnissiin. Puolet kirjasta kertoo Nälkäpelin jälkeisistä tapahtumista, joissa Katniss taistelee epätietoisuutta ja sekavia tunteitaan vastaan. Sekavat päivät vyöhykkeillä kiitävät eteenpäin, ja pian on taas uuden Nälkäpelin aika. Tapahtuu jotain, mitä Katniss ei ollut hurjimmissakaan kuvitelmissaan osannut ajatella; hän joutuu kohtaamaan Nälkäpelin vaarat uudelleen. Uutinen on musertava, ja myös toinen edellisistä miesvoittaista, Haymitch tai Peeta, joutuu areenalle taistelemaan henkensä puolesta. Tämän vuoden Nälkäpeli on jotain, mitä ei olla koskaan nähty aiemmin: jokaiselta vyöhykkeeltä valitaan Nälkäpeliin mies- ja naisvoittaja edellisiltä vuosilta, areena sisältää kauhistuttavan mysteerin, ja Nälkäpelin ohella kansa nousee vaatimaan oikeuksiaan.

Minä-muodossa kerrottu tarina on Katnissin näkokulmasta kerrottuna hyvin mielenkiintoinen. Näin lukija samaistuu hyvin päähenkilön eri tunteisiin. Katnissin sekavat ajatukset voivat toisaalta sekoittaa lukijan päässä kunnon sotkun, jonka ratkominen tempaa lukijan vielä enemmän mukaansa tarinaan. Tarina herättää ehdottomasti monia eri mielipiteitä. Kirjoittaja on toki tehnyt tarinan, mutta lukija mielikuvitus varmasti hoitaa toisen puolen tarinan kerronnasta. Kirjan jälkeen lukijalle saattaa jäädä vähän epävarma olo. Mitä kirjassa tapahtui? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kaikki on punottu kirjassa niin hyvin yhteen, että lukijan voi olla jopa hankala lukea kaikkia niitä isoja ajatuksia ja tapahtumia yhteen putkeen. Kun kirjan on lopettanut, lukija haluaa lisää. Lukija haluaa tietää, miten tämä jännittävä tarina päättyy. Se on yksi hyvän sarjan ominaisuuksista, se kannustaa lukemaan myös kirjan seuraavan osan.

Katniss on kiinnostavan kirjan kiinnostava päähenkilö. Hän ei aina tunnu olevan aivan tasapainossa, vaan hän poukkoilee omien tunteidensa perässä mihin sattuu. Hän on myös hyvin epävarma moninaisista tunteistaan. Katnissista voi saada lukijasta riippuen hyvin erilaisen kuvan. Toisaalta hän on hyvin varma siitä, mitä haluaa, mutta toisaalta hän taas on hyvin epävakaa, eikä tunnu ottavan selvää omista tunteistaan. Häneen voi olla hankala samaistua, tai helppo samaistua. Kirjan kirjoittaja on tuntunut kirjoittaneen Katnissin ajatuksia ja aivoituksia kuin loputtomalta liukuhihnalta.

Katnissin lisäksi kirjassa on monia muitakin merkittäviä henkilöitä. Yksi heistä on esimerkiksi Peeta, joka esittää Katnissin rakastettua medialle. Katniss ei usein tunnu olevan aivan varma tunteistaan Peetaa kohtaan. Päähenkilön ristiriitaiset tunteet voivat saada lukijan kurtistelemaan kulmiaan, mutta se myös lisää mielenkiintoa kirjaan. Toinen tärkeässä roolissa oleva sivuhenkilö on Haymitch, Peetan ja Katnissin valmentaja, joka on hyvin vahva ja tumma hahmo. Haymitch tasapainottaa kirjaa lisäämällä hahmokaartiin sen tärkeän, puuttuvan itseironisen ja ailahtelevan puuttuvan palasen. Muita hahmoja ovat esimerkiksi Katnissin ystävä Gale, hänen sisarensa Prim, hänen peliareenalla tapaamansa Finnick sekä hänen  stailaajansa Cinna.

Nälkäpelin toinen osa on omasta mielestäni jopa parempi kuin ensimmäinen osa. Odotan innolla tilaisuutta lukea kirjasarjan kolmas osa, koska kirja jätti minuun lähtemättömän janon tietää, miten lopussa käy. Luin kirjan melkein yhdessä rupeamassa, niin hyvä se mielestäni oli. En saanut ajatuksiani irti siitä, harvoin kulutan aikaani yhteen asiaan niin paljon. Tarina todellakin tempasi mukaansa, tällaisia kirjoja olisi kiva lukea lisääkin.

Suosittelen kirjaa niille, jotka tykkäävät uppoutua kunnolla tarinaan ja elää päähenkilön mukana. Jos kirjaa lukee vähän sivussakatsojan roolista, jää mielestäni iso osa tarinaa (esim. Katnissin merkittävät ajatukset) kokematta. En suosittele kirjaa kovin nuorille, kirjasta saa enemmän irti yläasteikäisenä. Kirja on myös paikoittain raaka, joka on yksi syy suosittelemalleni "ikärajalle."

Anni 7b

maanantai 28. lokakuuta 2013

Sören Olsson & Anders Jacobsson: Bert - Ja kylmä sota (2005)

Kirja kertoo ruotsalaisen pojan elämästä nimeltä Bert, joka on luulee olevansa kovis. Hänellä on paljon kavereita ja on heidän kanssaan hyvissä väleissä, Kunnes koulussa järjestetään ystävyyskilpailu. kilpailussa pitää saada mahdollisimman paljon ystäviä. Sen takia koulussa aletaan tappelemaan paljon. Hänen kavereitansa ovat esim. Åken ja Pikku-Erik. Åken on Bertin kanssa samalla luokalla ja liikkuvat paljon yhdessä.

Hänen kaverinsa Åken on hullu, joka keräilee kastematoja ja Pikku-Erik on taas peloissaan terveytensä vuoksi. Kuten tuossa jo aikaisemmin mainitsin, että Bertillä on paljon kavereita, kunnes tulee ystävyyskilpailu. Kilpailussa pitää saada mahdollisimman paljon ystäviä jotka antavat oman ystävyyslippunsa. Sitten Bertin luokalle tulee uusi oppilas, Arijana. Bert tutustuu hänen kanssaan ja heistä tulee hyvät ystävät. Bert kyllä  lopuksi mokaa hänen kansaan aika pahasti..

Kirja on täynnä huumoria ja seikkailua. Ja se on puhekieltä. Kirja oli aika härski, mutta hyvä ja hauska. Suosittelen kirjaa 10-13.Vuotiaille

Ville, 8b

Pappilan ponitytöt ja rappiotilan salaisuus

Pappilan ponitytöt kirjan on kirjoittanut Merja Jalo. Kirja on ilmestynyt vuonna 1995. Se kertoo hevosista. Kirjan päähenkilöitä ovat Inka ja Assi. He ovat sisaruksia ja asuvat Pappilassa, koska heidän isänsä on kirkkoherra.  Tytöt ovat 12-vuotiaita ja hevosrakkaita. He haluaisivat omat ponit ja heillä on vain yksi satula jota he vuorittelevat ja välillä ratsastavat yhdessä. Päähenkilöistä ei Kerrottu juuri mitään. Heitä ei kuvailtu yhtään kirjassa ja mielestäni kirja oli todella tylsä.

Pappilaan tulee uusi ratsastuskoulu. Paikka jossa talli on oli ennen vanha kaatopaikka. Tytöt innostuvat, kun kuulevat uudesta ratsastuskoulusta. He menevät salaa tutkimaan tallia, mutta järkyttyvät nähdessään sen. He yrittävät kurkistella metsästä missä hevoset ovat mutta he eivät näe niitä missään. Pian he kuulevat hevosten hirnuntaa. He huomaavat että hevoset ovat karanneet he päättävät ottaa ne kiinni. Kun he ovat saaneet ne kiinni. Hevosten omistaja tulee ja he saavat tilaisuuden kysyä pääsisivätkö he ratsastus tunnille. Omistaja pyytä joka ratsastus tunnista 100 markkaa ja molemmilta se maksaisi yhteensä 200 markkaa. Eikä heillä ollut rahaa siihen, mutta joku oli varastanut kauppiaan puolukat. Metsä oli täynnä puolukoita. He päättivät kerätä puolukoita niin paljon kuin jaksaisivat ja myydä ne. Ensimmäinen ratsastustunti oli jo lauantaina ja oli torstai ja ratsastuskoulu oli kuin kaatopaikka. Miksi omistaja ei siivonnut vanhoja romuja pois ja miksi omistaja ei hoitanut tai ruokkinut hevosia?

Kirja edustaa hevoskirjaa . Se on kirjoitettu kirjakielellä. Mielestäni kirjassa oli aika paljon liioiteltu. Kirjasta ei voinut ymmärtää kaikkia kohtia ellei tiennyt  hevosista paljoa. Antaisin 1-5 tähdestä yhden, koska kirja ei tempaissut ollenkaan mukaansa ja kirjassa ei juuri tapahtunut paljon mitään. Kirjan aiheena oli eläinrääkkäys ja ennen omistajalla oli ollut koira kenneli eikä hän ollut ruokkinut tai hoitanut koiria lainkaan.  Kirja sopii 9-12 vuotiaille ja kaikille jotka pitävät hevosista.

 Tatja 8B

Salla Simukka: Punainen kuin veri (2013)

Punainen kuin veri aloittaa Lumikki Anderssonista kertovan kolmiosaisen trilleritrilogian. Kirjan päähenkilö on Tamperelainen lukiolaistyttö Lumikki, mutta toisin kuin hänen nimensä antaa ymmärtää hänen hiuksensa eivät olleet mustat, iho ei hohdellut valkoisena eikä huuletkaan olleet luonnostaan punaiset.
 
Ensimmäisten lukiokuukausien aikana Lumikki oli innostunut lukioelämästä, vaikka hänellä ei ollut ystäviä. Myöhemmin hän tutustui Tuukkaan, Elisaan ja Kasperiin. Mutta salasivatko Tuukka, Elisa ja Kasper jotakin Lumikilta?
 
Lumikki löytää 30 000€ koulun pimiöstä, missä hän jokapäiväiseen tapaansa istui. Lumikki päättää, ettei kerro asiasta kenellekkään. Pian rahat kuitenkin ovat poissa. Miksi pimiössä oli rahaa ja kuka ne oli vienyt?

Lumikki makaa melkein tajuttomana lumihangessa. On niin pimeää ettei hän näe. Hän kuulee vain lauseita, lauseita jotka satuttavat. Hän miettii kuka hänelle niin sanoisi. Anna-Sofia ja Vanessa. Lumikki tunnistaisi missä vain heidän hajuvesiensä tuoksut. Kiusaaminen oli kestänyt koko peruskoulun ajan. Joka vuosi otteet olivat muuttuneet kovemmiksi ja sanat satuttavammiksi. Lumikki ei tiennyt miksi tytöt olivat valinneet juuri hänet kohteekseen.

 Kirjassa käytetään paljon puhekieltä ja asioita kuvaillaan kirjassa tarkasti. Pidin kirjan juonesta, mutta kirja on kirjoitettu hieman sekavasti. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka osaavat tulkita tekstiä ja pitävät jännityskirjoista.

Roosa 8.b

Ilkka Auer: Lumen ja jään maa

Yleistä

Lumen ja jään maa, on Ilkka Auerin kirjoittama kirjasarja. Sarjassa on
neljä osaa, jotka kaikki ovat kohtuullisen pitkiä. Sarjan aloittaa Sysilouhen sukua ja sen jälkeen järjestyksessä tulevat Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta ja Ikitalvi.

Tapahtumat sijoittuvat fantasiamaailmaan ja menneisyyteen. Kirjassa esiintyy myös paljon muuta fantasiaan liittyvää. Huomioitavaa on myös, että louhista puhuttaessa tarkoitetaan lohikäärmeitä.

Sarja on mielestäni todella hyvä. Ainoita huonoja puolia mitä löysin olivat jotkut kirjoitusvirheet, lukuja olisi voinut jakaa useampaan ja se että sarja loppui. En olisi koskaan halunnut sen loppuvan. Mutta suosittelen sarjaa fantasiasta pitäville ja jotka jaksavat lukea pitkiä kirjoja.

Joka kirjassa on myös tietoa eri paikoista ja henkilöistä. Lisäksi kirjan lopussa on kiitossanat ja kansien sisäosissa kartat. Näitä tietoja lukemalla kirjasta voi päästä hieman paremmin perille. Henkilöissä ja muissakaan tiedoissa ei ainakaan pitäisi olla juurikaan juonipaljastuksia.

Alue

Kirjan tapahtumat sijoittuvat neljään valtakuntaan. Ennen jumalten sotaa nämä kaikki olivat yhtenäistä Caldiaa, mutta jumalten sodan jälkeen ne olivat itsenäistyneet. Nykyisinkin on vielä Caldianlahden pohjoispuolella Caldia niminen valtakunta, mtta se on paljon pienempi kuin ennen. Caldianlahti erottaa Nawyrin ja Caldian valtakunnat. Caldian pohjoispuolella taas on Bariadian valtakunta. Omasta mielestäni Baridia kuulostaisi paremmalta, mutta tälle en voi mitään. Eikä se juuri haittaakkaan. Bariadian pohjoispuolella on valtakunnista pohjoisin, Noridium, jonne suurin osa sarjan tapahtumista sijoittuukin.

Juonta

Sarjassa tapahtuu hyvin paljon ja kaiken selostaminen voisi olla liian työlästä. Siispä koetan selittää perusasiat. Päähenkilönä toimii siis yksitoistavuotias tyttö Nonna Radulfintytär, jonka äiti on Gunhilde.

Ensmmäisessä kirjassa Nonna siepataan ja häntä alkaa jahtaamaan jokin hyvin paha olento. Vain louhi voi sen surmata. Nonna lähtee etsimään pelastusta ja saa matkallaan uuden kodin. Lisäksi hän saa tietää, että on kaukaisesti sukua mahtavalle sysilouhelle Skaflocille, joka kuoli jo aikaa sitten. Skafloc on asettanut tyttärelleen tehtävän palauttaa sysilouhien valta, joka menetettiin jumalten sodassa kauan sitten. Nonna on tuo tyttö, sillä Skaflocin tytär kuoli syntyessään ja sen jälkeen hänen suvussaan ei tyttölapsia ole syntynyt.

Nonna opiskelee ahkerasti ja saavuttaa voimia. Hän saa monen jumalan siunauksen ja ystävystyy Noridiumin valtiattaren kanssa autettuaan tätä. Nonnasta tulee jo kuuluisa ja Nawyrissä etenkin häntä pelätään. Monia murha- ja sieppausyrityksiä hänenkin kohdalleen on sattunut, mutta kaikista niistä hän on selvinnyt.

Sarjan lopussa Nonna hyökkää Nawyriin. Hänen tarkoituksenaan on nostaa louhien valta takaisin, haudata vanha viha ja pelastaa äitinsä ja velipuolensa. Hän langettaa ikitalven taian Nawyrin ylle ja hänen hirviöarmeijansa hyökkää sen pohjoisrannikolle.

Maija 7B

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Anders Jacobsson ja Sören Olsson: Bertin salaiset muistiinpanot (1990)

Kirja kertoo Bert nimisestä pojasta jolle sattuu kaiken laista. Kirjan aihe on huumori. Kirja esitetään Bertin näkökulmasta.

Kirjan pää henkilö on Bert. Sivu henkilöitä ovat Bertin isä ja äiti sekä Bertin kaverit.

Kirjassa ei ole varsinaista juonta. Bert on kerinnyt maalata kaverinsa koiran ja polttaa sukkaa. Kirja oli ihan hyvä mielestäni. Pidin kirjan tapahtumista. Suosittelen kirjaa 8-11 vuotiaille.

Santeri, 7B

Anders Jacobsson: Lasse ja tunari isä (2004)

Kirja kertoo Lasse-nimisestä 10 vuotiaasta pojasta, jonka elämä on yhtä vilinää. Lasse on itsevarma persoona, joka tietää mitä tekee. Lasse on myös ”likkojen hurmaaja”. Lassen äiti menee vahingossa lupaamaan Lassen isän siskolle(Renate), että hänen perheensä voi tulla viikoksi kylään Lassen luokse. Lassen isä joutuu paniikkiin, koska hänen siskonsa on kaikessa täydellinen, joten Lassen isä ryhtyy laittamaan kaikkea ”täydelliseksi” ja sanoo Lasselle, että hänenkin pitäisi ruveta laittamaan paikkoja kuntoon. Tulee päivä jolloin Renaten perhe saapuu Lassen luo. Renatella on kaksi lasta, joista nuorempaan Lasse ystävystyy.

Kirjan tyyli laji on huumori. Kirjassa asioita kuvaillaan hauskoiksi ja todenmukaisiksi. Asiat ovat todenmukaisia, koska ne voisivat tapahtua oikeassa elämässä.

Kirja oli mielestäni humoristinen ja selkeä. Lukukokemus oli mielestäni erittäin hyvä, kannattaa lukea. Kirja herätti hauskuudentunteita, koska siellä oli hyviä kohtia runsaasti.

Suosittelen kirjaa 8-15 vuotiaille, koska se sopii aika lailla kaiken ikäisille. Kirjan jutut ovat semmoisia, että melkein kaikkia naurattaa. Kannattaa lukea olet tämän jälkeen parempi kertomaan vitsejä.

Tomi, 7B

Virpi Saarinen - Jäälinnun sulka (2005)

Kirjan henkilöitä ovat: Aura, hänen äiti ja isä, Juri, ja hänen veli, Maamo, Laia, ja hänen heimonsa sekä susimies. Kirja kertoo yksinäisestä tytöstä nimeltä Aura ja tytöstä nimeltä Laia. Kirjassa kerrotaan kahdesta eri maailmasta, Auran maailmasta ja Laian maailmasta. Aura asuu normaalissa perheessä johon kuuluu hän itse ja hänen vanhemmat. Auran vanhemmilla on mökkejä joita he vuokraavat. Laia kuuluu usmaheinän heimoon. Siellä hän asuu majassa vanhan Maamo-tietäjän kanssa. Laian vanhemmat ovat kuolleet.

Aura tutustuu vuokralais-poikaan nimeltä Juri. Myöhemmin päivällä Aura lähtee metsään ja menee hänelle tärkeälle kivelle. Kun hän on istunut siinä vähän aikaa, hän kuulee askeleita. Ne kuuluvat Jurille, sille pitkätukkaiselle pojalle. Juri huomaa Auran ja hetken he ihmettelevät outoa kohtaamispaikkaa. Juri kertoo Auralle haluavansa nähdä käärmeen. Aura alkaa kertoa järvestä nimeltä Valanen, jossa hän on nähnyt käärmeitä. Juri haluaa, että Aura vie hänet sinne.

Seuraavana päivänä he lähtevät aikaisin aamulla. He kävelevät metsässä pitkän matkan ennen Valaselle saapumista. He pystyttävät teltan Valasen rannalle. Juri menee tutkimaan paikkaa tarkemmin, koska huomaa vastarannalla asutusta. Aura näkee kun Juri tappelee jonkun kanssa. Juri joutuu usmaheinän heimon vangiksi. Siitä alkaa suuri seikkailu toisessa maailmassa, joka näyttää jopa tuhansia vuosia vanhalta.

Virpi Saarisen kirjassa oli minäkertoja. Kertoja oli välillä Aura ja välillä Laia. Kirja ei kuitenkaan ollut sekava, vaikka siinä oli kaksi kertojaa. Kirja sijoittui välillä nykyaikaan ja välillä menneisyyteen.

Pidin kirjasta koska siinä oli kohtia jotka olivat hyvin kirjoitettu ja välillä tuntui kuin olisi itse ollut mukana tapahtumissa. Kirjassa oli 206 sivua ja se oli mielestäni sopivan pituinen. Kirjan kieli oli puhekieltä. Suosittelen kirjaa niille jotka pitävät fantasia-kirjoista.

Emilia 8B

Ilkka Auer ja Antti J. Jokinen: NICHOLAS NORTH- Kalmattaren kirous

Nuori, susien pelastama, sinisilmäinen ja kaksisydäminen poika vaeltaa metsissä yksin, nälissään, kotia etsien. Hänen tiensä vie koko ajan lähemmäksi sitä, mihin hänen kohtalonsa hänet vie. Kohti loppua. Tämä poika on Nicholas North.

Fantasiakirja Nicholas North- Kalmattaren kirous, kertoo eräästä kylmän pohjolan pojasta, joka vanhempiensa kuoltua vaeltaa ympäri maataan kodittomana ja varastamalla itsensä elättäen. Vaikka mitä tekisi, kohtalo vie häntä yhä lähemmäksi hänen synnynnäistä tehtäväänsä: Kohtaamaan hänet jonka ansiosta Nicholas tuottaa huonoa onnea lähimmäisilleen ja jonka takia Nicholaksen vanhemmat saivat surmansa, Kalmattaren. Tähän tehtävään hänet on lähettänyt itse Väinämöinen.

Kirjan henkilöitä ovat kirjan päähenkilö Nicholas, Nicholaksen huostaanottanut Kurikka, kuolematon vanha Väinämöinen, Hessi-siili, ihmiskeiju Sara, Kalmattaen suuri Rautakokko, Kalmatar ja monia muita.

Kirja alkaa tilanteesta jossa Nicholas aiotaan jättää jäätikölle Rautakokon kynsiin. Pitkän kamppailun jälkeen susilauma pelastaa hänet ja matka voi alkaa. Hänen poissaolonsa aikana hänen kotikylänsä oli poltettu ja muut kyläläiset tapettu. Hän päätyy salaperäisen Kurikka-hiiden hoiviin moneksi vuodeksi, josta hän saa taitoa ja uskallusta jatkaa matkaansa ja lopulta kohdata Kalmatar, joka on vienyt häneltä kaiken.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat eräänlaiseen kuvitteelliseen muinais-Suomeen ja erityisesti sen talveen. Tapahtumat myös tapahtuvat enimmäkseen metsissä. Erillisiä tapahtumapaikkoja ovat esim. Kurikan kylä, Nicholaksen kylä, kallion uumeniin rakennettu Krouvi yms.

Kirja edustaa lajityyppiä fantasiakirja. Kirjan kieli on suomi mutta puhetyyli ja murteet vaihtelevat. Kirjassa asiat kuvaillaan tosi monipuolisesti ja taitavasti. Kirjan sanavalinnat ovat mielenkiintoisia.

Kirjassa ei niinkään ole minkäänlaista sanomaa lukijalle. Minusta se on tarkoitettu vain lukemiseen eikä opettamaan asioita.

Kirja oli melko helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Kirjassa juoni kulkee mukavasti mutta on monimutkainen. Pidin siitä että kirja liittyi monin tavoin Suomeen ja Kalevalaan. Hyvin mukava lukukokemus.

Tätä kirjaa suosittelen kaikille, jotka pitävät fantasiakirjoista, hyvästä juonesta yms. Kovin nuorille lukijoille kirja saattaa olla liian vaikeasti ymmärrettävä. Mutta jos ymmärrät, tulet pitämään.

Eetu, 8B

lauantai 26. lokakuuta 2013

Justin Richards; Tikittävä painajainen, 2005

Tikittävä painajainen kertoo Tohtorin ja Rosen aikamatkasta 1920-luvun Lontooseen. Eletään brittiläisen imperiumin loistokkaimpia vuosia, mutta sen pääkaupungissa liikkuu tuntematon tappaja, jonka metallinen ote kylvää kauhua kaduilla. He tutustuvat ensi töikseen salaseuraan, jonka jäsenet ovat toinen toistaan merkillisempiä. Parivaljakko saa selville että lähiaikoina Lontoon synkillä kaduilla on tapahtunut paljon kummallisia asioita. Tohtori ja Rose pääsevät kurkistamaan salaseuran naamioiden taakse, jolloin alkaa vahvasti näyttää siltä, etteivät he ole ainoita muukalaisia kaupungissa. Siitä alkaa suuri taistelu sitä vastaan, ettei Lontoo katoaisi kokonaan maailmankartalta.

Tikittävä painajainen kuuluu kaksi osaiseen kirjasarjaan, jonka ensimmäinen osa on ”Luolamies Lontoossa”. Molemmat kirjat ovat televisiosarjan pohjalta kirjoitettuja lisätarinoita, joten niitä ei ole nähtävissä televisiosta, sillä ne ovat julkaistu vain kirjoiksi. Doctor who on brittiläinen scifi-sarja ja se on myös pisimpään jatkunut scifi-sarja. Briteissä kirjoja on julkaistu muutamia, mutta suomessa niitä on julkaistu vain kaksi.

Kirjan päähenkilönä toimii Tohtori ja Rose on hänen matkakumppaninsa. He matkustavat ajassa ja avaruudessa Tohtorin aikakoneella, jonka nimi on Tardis. Se on pieni sininen poliisikoppi, joka osoittautuu sisältä päin valtavaksi siihen verrattuna miltä se ulkoapäin näyttää. Tohtori on myös viimeinen elossa oleva ajanherra, joka pystyy säätelemään tulevaisuuden ja menneisyyden tapahtumia. Myös aikaa ja avaruutta. On kuitenkin asioita joita hänkään ei pysty ratkaisemaan. Tohtori on monia satoja vuosia vanha mutta silti näyttää aivan kolmekymmentä vuotiaalta. Aina kun hän kuolee hän vain vaihtaa ulkonäköään, mutta muistot ja luonne pysyvät aina samana. Tässä kirjassa seikkailee yhdeksäs Tohtori. Rose on normaali englantilainen nuori tyttö 2000-luvulta, joka tapasin Tohtorin sattumalta ja joutui hänen seikkailuihinsa mukaan.

Tikittävä painajainen oli mielestäni todella hyvä kirja, koska olen suuri Doctor who-fani. Kirjan tapahtumat olivat jännittäviä ja oli helppoa uppoutua kirjaan mukaan. Näin päässäni kaikki tapahtumat, hahmot ja tapahtumapaikat kuin elokuvana, samalla kun luin. Välillä ei myös osannut arvata ollenkaan mitä seuraavaksi tapahtuisi. Minun mielestäni kirja oli hyvä ja kiinnostava alusta loppuun. Suosittelen kirjaa ainakin Doctor who-faneille tai siitä pitäville, sillä kirjaa on helpompi ja selvempi tajuta kun on katsonut televisiosarjaakin. Suositusiäksi laittaisin k-12, koska kirjassa on raakojakin kohtauksia ja televisiosarjakin on suositeltu yli 12-vuotialle.

Siiri 7B

Merja jalo: Nummelan ponitalli: Rohkeuskoe, 2011

Kirja kertoo Penasta ja Jennistä, jotka omistavat Nummelan ponitallin, Pena saa hullun idean ja päättää viedä kaksi leiriläistä rohkeuskokeeseen Mustalle vuorelle, joka vaikeakulkuinen ja vaarallinen. Vuoren valloitus on rauhallista ja keskittymiskykyistä puuhaa eikä pojilla ole näitä ominaisuuksia. Jenni päättää ystävien kanssa lähteä poikien perään ja hänen pahimmat aavistukset heräävät eloon, kun ratsastusretki muutttuu äkkiä hengenvaaralliseksi. Häirikköpoikien nuotio sytyttää kulon ja koko Mustavuoren metsä on tulessa ja retkeläiset ovat vastakkain kuolemaan kanssa.

Päähenkilönä toimii Kikka, joka on hullun kurinen ja ihastunut menestyvään Repeen. Repellä on menestyvä hevonen nimeltä Kafka, joka lähtee rohkeuskokeeseen ja Kikka ja Repe ovat Kafkan selässä Kuolonvirtaan asti. Jenni, Pena, Hannu ja Kari ovat sivuhenkilöitä. Kikka ja Repe lähtevät etsimään eksyneitä poikia ja Kikkan tunteet heräävät. Kikka on minun mielestä hauska, uhkarohkea ja operaation aivot.

Kirja alkaa ratsastustunnilta, kuumalta, hikiseltä ja pelokkaalta. Jonne ilmestyy eläinlääkäri, joka ehdottaa Mustavuoren valloitusta, ja matkaan vaan Jennin ehdotuksista huolimatta. Kirja oli aika mielenkiintoinen ja jännittävä ja liian lyhyt minun mielestäni juoni jäi kesken. Kirja herätti oikeita pelontunteita ja hauskuutta.

Pidin jännistä kohdista ja perustelut: jännittävät kohdat tuntuivat luissa asti ja itku tuli herkästi.
Suosittelen kirjaa hepoista kiinnostuneille ja Nummelan ponitalli seuraajille. Tämän kirja on lyhyt ja ytimekäs ja näitä sara kirjoja on monta

Miina-Reetta 7b

Erin Hunter, Soturikissat: Uusi Profetia, Tähtiyö, 2006

Soturikissojen maailmassa villikissat eivät ole enää normaaleja. Jo monen monta vuotta, on ollut neljä klaania. Myrskyklaani, jonka soturit tunnetaan heidän oikeudenmukaisuudestaan ja rohkeudestaan. Jokiklaani, jossa klaanilaiset ovat taidokkaita uimisessa, ja heidän kalastustaitonsa ovat täysin eri tasoa, kuin muiden klaanien. Tuuliklaani, se nopeiden ja nummella elävien kissojen klaani, joka tunnetaan myös hyvästä päälliköstään, sekä taistelutahdottomuudestaan. Varjoklaani, missä kissat ovat salaperäisiä, synkkiä kissoja, heidän mielensä on vallannut se pimeys, ja he liikkuvat öisin kuin varjot. Kuitenkin, emmehän unohda heidän esi-isiänsä, Tähtiklaania? Tähtiklaani on Hopeahännän luona elävä, kuolleiden urheiden, oikeudenmukaisten kissojen klaani.

Nämä neljä klaania, ovat jo esi-isiensä elämisajasta saakka asuneet rakkaassa kotimetsässään, mutta silloin tapahtui muutos. Kaksijalat ovat tuhonneet Myrskyklaanin rakkaat, runsaasti aluskasvillisuutta sisältävät metsät, Jokiklaanin kaislojen peittämän leirin, tukkineet heidän jokensa, Tuuliklaanin nummet ovat kaivettu ja tuhottu, Varjoklaanin suo, sekä leiri, on aivan hiekan ja mullan peitossa. Kaksijalat ovat tuhonneet heidän metsänsä, kokonaan. Riista oli kadonnut, ja osa nääntyi nälkään tai kuoli tauteihin. Mutta neljä kissaa saivat ennustuksen, ja nyt he olivat palanneet matkaltaan, kertomaan klaaneille uutiset. Klaanien olisi etsittävä uudet reviirit, heidän esi-isiensä Tähtiklaanin sotureiden avulla. Nyt he ovat löytäneet uudet reviirinsä, ja nyt on aika jakaa alueet. Kuka ottaa hevospaikan läheltä löytyvän suoalueen? Kuka ottaa kuusimetsää, jossa ei ole aluskasvillisuutta? Ketkä tahtovat kukkulamaiset nummet? Kelle jää lehtimetsä aluskasvillisuutensa mukana?

Kun rajat saadaan asetettua, leirit perustettua, oppilaiden koulutus alkaa jatkua normaaliin tapaansa, soturit käyvät partioissaan ja merkitsevät rajat, kokoontumispaikka etsitään, sekä vastine Kuukivelle, uusia sotureita nimitetään. Eikö se kuulostakin ihanalta, kun riistaakin löytyy paljon, kaksijalkoja ei ole lähes ollenkaan? Niinhän se kuulostaa. Kuitenkin ongelmat eivät olekaan enää klaanien ulkopuolella, ei, uudet ongelmat syttyvät itse klaaneissa. Tuuliklaanissa tapahtuu järkyttävä menetys, Varjoklaani ei tahdo auttaa, Myrskyklaanissa syttyy rakkautta, mikä ei kuitenkaan onnistu, Jokiklaanissa eräs kissa haluaa jo liikaa valtaa…

Tähtiyön päähenkilönä toimii kolme henkilöä: Oravatassu(Soturinimensä Oravaliito), Oravaliidon sisar Lehtitassu(Parantajanimensä Lehtilampi), sekä Oravaliitoon rakastunut vahva soturi Vatukkakynsi. Näitä kolmea yhdistävät se, että he ovat Myrskyklaanista. Päähenkilö vaihtuu näiden kolmen kissan kanssa lähes joka luvussa. Kertominen tapahtuu yksikön kolmannessa persoonassa, hän-muodossa, ja se on aika helpottavaa, sillä ei mene aivan niin sekaisin.

Jokaisella kirjan hahmoista on omanlainen persoonansa, jopa sivuhenkilöillä. Se on hyvin mukavaa, etteivät kaikki hahmot jaa samoja ajatuksia eri tilanteista, tai käyttäydy aivan samalla tavalla. Kuitenkin osan sivuhahmojen nimistä saattaa unohtaa helposti, sillä niitä on paljon, ja osa on samantapaisia, mutta ajan myötä nekin tuntuu sitten osaavan hyvin.

Päähahmot ovat varsin kiintoisia. Kirjassa seurataan Myrskyklaanin vahvaa soturia Vatukkakynttä, joka on aina ollut niin täydellinen oikeudenmukaisella ja kiltillä tavalla, vaikka hahmon isä on päinvastainen. Vatukkakynteen on helppo kyllästyä, kun hän tuntuu olevan vain normaali kissa muiden joukossa, mutta tässä kirjassa, Vatukkakynnen sisällä on uusia ajatuksia. Hän rakastuu, mutta saa selville velipuolensa Haukkahallan olevan Jokiklaanissa, ja hän alkaa ystävystyä sekä tutustua enemmän hänen kanssaan. Myös Vatukkakynnen unet alkavat johdattaa häntä väärien polkujen suuntaan, ja Vatukkakynnen uudet ajatukset siitä, että hän saattaisi olla uusi varapäällikkö, on saanut hänet jo melkein himoamaan sitä. Kyllähän hänellekin kelpaisi se paikka. Tämä vallanhimo onkin tuonut muistutusta hänen isäänsä, ja tässä vaiheessa tästä kyseisestä hahmosta tulee paljon kiinnostavampi, ainakin minulle.

Oravaliito ei ole vielä saanut tähtihetkiään kirjassa, mutta niitäkin on vielä tulossa. Kuitenkin tuon sisko Lehtilampi on taasen hyvin kiinnostava hahmo, kun Hänellä on erittäin hyvät välit Tähtiklaanin kanssa. Mutta myös eräs muu klaanilainen alkaakin jo kiinnostamaan…

Se on hyvin mukavaa, kun kirjassa annetaan mahdollisuus ajatella asioita eri tavalla tällä järjestelyllä. Taisteluihin ja retkiin, sekä vastaaviin asioihin on hyvin mukava saada vaihtelua, kun saa huomata asiat eri näkökulmista. Kirja antaa siihen hyvän mahdollisuuden, joka kannattaakin käyttää hyväksi, sillä jokainen kirjahan ei ole tällainen.

Kirja on tyyliltään hyvin monitapainen. Siitä löytyy huumoriakin välillä, taisteluita joten myös toimintaa/jännitystä esiintyy mukavan paljon, mutta eläimetkin ovat siinä pääosassa. Kirjalle on hankala antaa vain sitä yhtä pääluokkaa, mutta kai siinä fantasiasta on kyse.

Asioita kuvaillaan Tähtiyössä kauniisti, eikä lähes pieninkään asia jää ikinä huomaamatta. Onhan se mukavaa, mutta siinä on myös pieni ongelma. Tulee sellainen, että jokin hyvin tärkeä taistelu ei saa niin paljoa sitä tarkkaa, kaunista kuvailua, kun taas normaali metsässä tassuttelu saa sitä. Kun taisteluja ja kiistoja kuvailtaisiin enemmän ja tarkemmin, tilanteeseen olisi vielä helpompi loikata sisään. Kyllähän tilanteeseen mukaan pääsee, mutta siitä jää vielä puuttumaan jotakin. Annan kyllä silti kirjan tekijälle hyvät onnitteluni ja pienoiset aplodit siitä kauniista kuvailusta.

Itse pidin kirjasta hyvin paljon. Tähtiyö on luultavasti mielestäni paras tähän mennessä suomennetuista Uusi Profetia-sarjan kirjoista. Tähtiyötä ennen Uudessa Profetiassa on ilmestynyt Keskiyö, Kuunnousu sekä Aamunkoi. Ja suosikkini niistä on tällä hetkellä hyvin vahvasti tämä. Sillä tässä kirjassa sain lukea enemmän muistakin klaaneista, sillä rajakiistoja sekä kokoontumisia, ja yhteenvetoja oli tässä kirjassa paljon, ja muutkin klaanit saivat ansaitsemaansa huomiota, mitä ne ennen eivät ole tuntuneet saaneen, muuten kuin pienesti joidenkin hahmosuhteiden kautta. Rakastin myös taas sitä ystävyyttä, joka oli niillä kissoilla jotka olivat saaneet vanhoilla reviireillä ennustuksen, kun he näkivät toisensa. Se tuntuukin olevan myös hyvin painottunut tässä kirjassa: ystävyys. Rakastin myös lukea Oravaliidon ja Lehtilammen kautta asioita, tapahtumia, sekä suhteita. Oli ihanaa nähdä Lehtilammen ajatustavalla Oravaliidon ja Vatukkakynnen kiistelyjä, kun ei tullut sellaista: ”En halua puhua hänelle, hän on aivan hiirenaivo!” vaan sai lukea sitä ihmettelyäkin kiistasta, ja miten Lehtilampi näki asiat. Kuitenkin välillä eri henkilöiden ajatukset toisista jäi hieman vähemmälle, vaikka sen hahmon ajatuksista heihin olisi halunnut lisää. Kuitenkin, jälleen kerran kirjoittaja on kuitenkin onnistunut hyvin.

Mutta sitten vielä eräs asia mistä en pitänytkään. Se, että kirjaa on suomennettu hieman huonosti. Osa nimistä on muuttunut oudoiksi(esimerkkinä: Mustatähti = Mustakynsi) ja pilkkuja ja lainausmerkkejä tuntuu puuttuvan joistakin kohdista, joten englanninkielinen voisi siinä mielessä olla parempi. Kannustan kuitenkin useita lukemaan tämän kirjan, vaikka eivät pitäisikään hirveämmin kissoista, sillä se asia tuntuu olevan rajanneen henkilöiden, jotka eivät kirjoja ole lukeneet, heidän mielestään vain henkilöille, jotka pitävät kissoista. Asia ei kuitenkaan ole näin. Myös muutkin kuin kissojen ystävät voivat lukea, sillä kirjassa esiintyy paljon tunteita, taisteluita, ja kutkuttavia sekä koukuttavia juonenkäänteitä.

Kannustan mahdollisimman monia ihmisiä lukemaan tätä, riippumatta siitä pitivätkö he kissoista vai ei. Mielestäni kirja sopii neljäs-/viidesluokkalaisista ylöspäin niin pitkälle kuin mahdollista, sillä kirja jaksaa kiinnostaa myös aikuisiakin. Itsekin tunnen monia itseäni vanhempia henkilöitä, jotka lukevat kirjaa juonen sekä hahmojen takia. Hahmot jaksavat kiinnostaa kaikkia, eikä kirjaan aina kyllästy, kun päähenkilö vaihtelee välillä. Kirja on hyvin toteutettu, joten minun mielestäni lähes kaikkien kannattaisi nyt edes kokeilla tätä kirjaa, joka on saavuttanut ympäri maailman valtavasti suosiota.

Tiia, 7B

Suzanne Collins: Nälkäpeli 2008

Kirjassa on maa nimeltä Panem. Sen kansalaiset nousivat kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta he hävisivät taistelun. Rangaistukseksi häviämisestä kehitettiin nälkäpeli. Nälkäpelissä nuoret pakotettiin kilpailemaan toisiaan vastaan hankalissa olosuhteissa ja nuoret joutuivat tappamaan toisiaan. Peliä jatkettiin niin pitkään, kunnes vain yksi ihminen oli enää hengissä.

 Yksi Panemin asukkaista on 16- vuotias Katniss Everdeen ja kirja kerto hänestä. Katnisin pikkusisko Prim joutuu nälkäpeliin, mutta Katniss ilmoittautuu hänen puolestaan. Kun Katniss ilmoittautui siskonsa sijasta, kaikki asukkaat tekivät merkin, jolla he kunnioittivat Katnista. Joka vyöhykkeeltä nälkäpeliin tulee taistelemaan hengestään yksi poika ja yksi tyttö. Nälkäpelissä on yhteensä 12 vyöhykettä.

Nälkäpelipäivänä on elonkorjuujuhla ja joka ikisen asukkaan pitää tulla juhlaan. Nälkäpeliin osallistujat valitaan suurella lasipallolla, jossa on maan nuorten nimiä. Toisessa pallossa on pojat ja toisessa taas tytöt. Mitä vanhempi on, sitä enemmän on lappuja ja suurempi mahdollisuus joutua nälkäpeliin. Ensimmäinen nimilappu tulee, kun täyttää 12 vuotta ja aina kun vanhenee, tulee yksi lappu lisää. Viimeinen osallistumisvuosi on kun täyttää 18 vuotta. Sen jälkeen nälkäpeliin ei enää voi osallistua.

Nälkäpelissä vyöhykkeitä on monta erilaista, joka vuosi vyöhyke on erilainen. Vyöhykkeillä on monia villieläimiä, joita täytyy tappaa ja nuorten pitää elää luonnon armoilla ja ruuat pitää itse metsästää.  Nälkäpelissä siis koetellaan nuorten metsästys ja selviytymistaitoa.

Pidin kirjasta paljon ja siinä oli vielä tarkemmin kuvailtu Katnisin tunteet ja ajatukset kuin elokuvassa. Tykkäsin itse paljon elokuvasta, kun katsoin sen, mutta kun luin kirjan ymmärsin vielä paremmin mistä elokuvassa oli kyse. Mielestäni kirjassa on paljon jännittäviä hetkiä, mutta myös paljon surua. Minä itse haluaisin lukea muutkin osat Nälkäpelistä. Suosittelen kirjaa yli 13- vuotiaille. Kirja sopii 13 vuodesta ylöspäin melkein minkä ikäiselle vain.

Jenni 7b

R.L. STINE: GOOSEBUMPS 1993

Kirja kertoo Hannahista, joka ihmettelee naapuriaan, joka muutti autiotaloon, mutta eilen, kun hän meni nukkumaan, talo oli vielä autiona. Ja uusi poika, joka sinne muutti, katoaa aina kummallisesti. Päähenkilö on Hannah ja sivuhenkilöt Hannahin pikkuveljensä Bill ja Herb, jotka ovat 6 v ja lisäksi on muitakin sivuhenkilöitä kuten uusi naapuri. Tapahtumat esitetään Hannahin näkökulmasta. Hannah oli sellainen joka pelkäsi joskus jotain pelottavia asioita. Ja Hannahin pikkuveljet olivat kovaäänisiä kiusankappaleita.  

Kirja alkaa siitä kun Hannah huomaa että naapuriin on muuttanut uusipoika, joka on hyvin kalpea, katoaa kummallisesti eikä sano Hannahille mitään. Onko uusinaapuri kummitus?

Kerran, kun Hannah oli kaupungissa kaikki valot sammuivat ja hän oli peloissaan, koska hän tunsi mustanvarjon hänen lähellään hän,  jopa haistoi sen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin ja hänen omaan kotiinsa.

Kirja on jännitys kirja. Antaisin sille 2 ja puoli tähteä. En pitänyt siinä mistään turhasta. Joskus oli vähän turhautuva tunne, kun luin sitä. Suosittelisin kirjaa sellaiselle, joka pitää jännityskirjoista.

Jussi 7b

Sören Olson: Lasse kreikassa

on hauska ja huumorin tajuinen kirja jossa Lasse niminen henkilö matkaa kreikkaan ja tapaa siellä kahelin kalastajan ja muita hauskan hauskoja henkilöitä. Tässä vähän esimakua.
Anderssonin perhe lentää lomalle Kreikkaan. Lassea jännittää kauheasti, ja päässä pyörii sata kysymystä. Kuinka selviytyä turvatarkastuksesta?Mitä tehdä, kun huomaa maailman suloisimman tytön toisen pojan seurassa?Anderssonit ystävystyvät kreikkalaisen perheen kanssa, joka on yhtä kahjo kuin Lassen perhe. Heilläkin on kömpelö isä joka tykkää kalastaa, ja Lassen ikäinen likkojenhurmaaja.
Kirja alkaa kohdasta jossa Anderssonit ovat kotona ja yhäkkiä lasse tulee sisään ja sanoo:-lähdetään kreikkaan.

kirja etenee siten että Anderssonit tekevät kreikassa melkein kaikkea mahdollista ja koheltavat sitäkin enemmän.

jos olisi mahdollista haluaisin tutustua kirjan henkilöön tosi mielelläni,koska kirjan henkilö on hauska huumorin tajuinen ja aika iso koheltaja.

kirjaa oli hauska lukea mutta täytyy sanoa että se oli joskus vähän pitkäveteistä.
Kirja oli aikalailla saman oloinen kuin (Lasse kreikassa elokuva)
kirja herätti minussa muiston omasta kreikassa olosta kun olin pienempi ja siksi valitsen sen kirjan

Arttu, 7B

Goosebumps: Luikeroleiri 2009

Kirjan tekijä: R.L.Stine.
Kirjan tapahtuma: Kauhu.
Päähenkilöt: Boone ja Heather.

Luikeroleiri kertoo kahden sisaruksen leirille lähdöstä. Ennen leirille lähtöä Boone ja Heather kokoavat kaverinsa kokoon ja lähtevät samalla bussilla leirille. Leirillä he luulevat olevansa keskenänsä, mutta he ovat väärässä.

Leiri tuntuu kaikista mukavalta, mutta öisin kaikki kuulevat kovaa sihinää läheltä. Kukaan leirillä oleva lapsi ei tiedä leirin kaameuksista. Eräänä yönä sihinä on korvia raastavaa ja kaverukset lähtevät hakemaan ohjaajia, mutta ohjaajien koppi oli tyhjä. Yksi kaveruksista kokeilee peittoja, josko he olisivat siellä. Yhtäkkiä lakana nousee sängystä ja peiton alta ilmestyy…

Minun mielestäni kirja on kiva luettavaksi. Kirjassa oli kauhua, jonka takia tykkäsin siitä. Tykkäsin myös siitä, että siinä on jokin juoni, mihin kaikki lukijat pääsevät heti mukaan. Siinä on kauhua jonkin verran. Suosittelen kirjaa sellaisille ihmisille, jotka tykkäävät lukea kauhukirjoja.

Kirja sisältää 157 sivua ja siinä on kaksi tarinaa. Toisessa tarinassa Boone voittaa lipun Kauhumaahuvipuistoon. Siellä hänet siepataan bussiin, jossa on karvaisia olentoja. Boone kokee kauhua ja luulee jossain vaiheessa kuolevansa. Toinenkin tarina on kanssa pelottava. Tykkään siinä siitä, jos käytät mielikuvitusta, pääset tarinan sisälle. Mielestäni tämä kirja oli paras kauhukirja, minkä olen koskaan lukenut.
                                                     
Eemeli7B

Mimmu Tihinen; Virkkunen ja sata sydäntä, 2010

Virkkunen ja sata sydäntä kirja kertoo juuri 13 vuotta täyttäneen Marjutin elämästä. Marjut on tavallinen 7. luokkalainen tyttö, jonka perheeseen kuuluu äiti, isä ja tietokonepeleistä pitävä pikkuveli Johannes. Marjutin elämään kuuluu myös hänen parhaat ystävät Emmi ja Sanni ja muut luokkatoverit. Marjutin luokalla oleva Riku on ihastunut Marjutiin, mutta Riku ei Marjutilta saa vastakaikua, Marjut pitää Rikua vain ärsyttävänä ahdistelijana.

Marjutin naapuriin oli muuttanut uusi poika, Tuomo. Tuomon Marjut ensimmäisen kerran tapasi roskakatoksessa, ja ensisilmäyksellä Marjut rakastui Tuomoon. Marjut selitti ystävilleen Tuomosta, mutta ystävät pitivät Tuomoa vain pikkulapsena, koska hän oli vuoden nuorempi.

Kerran kun Marjut saapui kotiin, hän huomasi Tuomon olevan heillä. Mutta Tuomo ei ollut tullut tapaamaan Marjutia, vaan Marjutin pikkuveljeä Johannesta. Johannes ja Tuomo alkoivat viettää paljon aikaa yhdessä tietokonepelejä pelaten. Joka kerta kun Marjut huomasi Tuomon olevan heillä, hän vaihtoi päälle parhaat vaatteensa, lakkasi kyntensä ja meni notkumaan Johanneksen huoneen ovelle. Tuomo ei kiinnostunut Marjutista, vaan pelasi ennemmin tietokonepelejä Johanneksen kanssa.

Marjutin ystävä Sanni matkusti lomalla Marjutille, tätä Marjut oli odottanut, sillä hän saisi esitellä Sannille ihastuksensa Tuomon. Tapaamisen jälkeen Tuomolla ja Sannilla alkoi heti synkata, ja Marjut jäi vain kolmanneksi pyöräksi. Kaikki kuitenkin huipentui Marjutin luokan järjestämässä diskossa, johon Sanni ja Tuomo saapuivat yhdessä, he tanssivat ja pitivät hauskaa. Marjut suuttui Sannille, koska Sanni oli ”varastanut” Tuomon häneltä. Marjutin toinen ystävä Emmi oli koko ajan tukemassa Marjutia, mutta roolit vaihtuivat kun Emmin isä joutui sairaalaan. Emmin sisarpuolet saapuivat katsomaan isää sairaalaan ja näin Marjut tutustui Emmin velipuoleen Valtteriin, siitä alkoi uusi rakkaustarina ja Tuomokin oli jo unohdettu. Kirjan lopussa Marjut ja Valtteri viettävät paljon aikaa yhdessä ja heistä tuli enemmänkin kuin vain ystäviä.

Itse pidin kirjasta paljon ja kun luin sitä, syvennyin siihen täysillä. Kirjan teksti oli mukavaa luettavaa, koska oli vuoropuheluita ja tekstiviestikeskusteluja muun tekstin joukossa. Mielestäni tarkempaa kuvailua olisi kuitenkin voinut olla enemmän. Tapahtumat etenivät sopivaa tahtia, ei liian nopeasti eikä liian hitaasti. Kirjan päähenkilöt olivat mielenkiintoisia, koska niihin pystyi itsekin samaistumaan. Kirjan kertojana oli päähenkilö Marjut.

Kirja on nuorten kirja ja mielestäni se sopii 11-14 vuotiaille tytöille. Jos pitää jännittävistä kirjoista, niin ei kannata valita tätä kirjaa, koska juonikäänteet ja tapahtumat eivät olleet kovin jännittäviä. Joten jos olet kiinnostunut mukavasta nuortenkirjasta, jossa kerrotaan 13 vuotiaan elämästä ja ihmissuhteista niin kannattaa ehdottomasti lukea!

Eerika 7B

Cornelia Funke: Mustesydän

Kirjailia on Cornelia Funke, hänen kirjansa Mustesydän ilmestui vuonna 2003 
mutta sen suomennos vasta vuonna 2004. 
  
Meggie Folchart on kirjan päähenkilö hän on Mo'n lapsi, hän ja Mo pitävät 
molemmat todella paljon kirjoista ja saduista. Mo ja Meggie tapaavat oudon tyypin nimelotään Tomusormi.

Meggie saa pian selville että Mo on tuntenut Tomusormen jo kauan ja, 
että joku henkilö nimeltä Capricornista joka halusi löytää Mon jostain syystä.
Kun aikaa on jo vähän kulunut Mo, Meggie ja Tomusormi lähtivä pakoon 
kauaksi maalle Meggien tädin Elinoren luokse siitä alkaa koko seikkailu.
 
kirja sijoittuu 1990-luvulle. kirja on tyyliltään fantasia, jännitys. Kirja tempaisi 
mukaansa ja oli pakko lukea.

Jenni, 8A

Anthony Horowitz: Alex Rider & LUURANKOSAARI (2002)

Alex Rider & Luurankosaari on kirja, joka kertoo teinivakooja Alex Rider nimisen pojan vaarallisesta seikkailusta kuuban trooppisella saarella kahden CIA:aassa töissä olevan ylimielisen ihmisen Belinda Troyn ja Tom Turnerin kanssa. 

Kirjan päähenkilöitä on Alex Rider ja Aleksei Sarov. Alex Rider on rohkea nuori agentti joka toivoisi normaali elämää. Toisin kuin Aleksei Sarov joka on fanaatikko hullu sotapäällikkö. Sivuhenkilöitä ovat Troy, turner, venäjän presidentti dimitri, herra blunt ja Aleksein palvelija.

Kirjan alkupuolella kerrotaan siitä kuinka Alex pääsee triadin tappolistalle ja kuinka Aleksei anasti tärkeää tietoa. Kun Alex joutui kahnauksiin triadin jäsenien kanssa tämä lähetettiin amerikan CIA:aan salaisten agenttien kanssa suorittamaan salaista tehtävää Kuubaan Luurankosaarelle, jossa Alex tapaa Aleksei Sarovin venäläisen sotapäällikön. Alekseilla on hullu unelma ja jonka Alexin pitää estää mutta pääseekö Alex enään pois Aleksein linnoitus maisesta huvilasta ja pystyykö hän pelastamaan maailman? Tämä kirja edustaa jännitys ja toiminta kirjallisuutta ja se on kirjoitettu kirjakielellä.

Tämä kirja oli hieno luku kokemus, jossa jännitys ja toiminta ei lopu kesken. Kirjassa oli hyvää se, kun kirja oli selkeä, jännittävä ja se sopi hyvin myös nuorille. Omasta mielestäni kirjassa ei ollut lainkaan huonoja puolia. Kirja sopii nuorille ja miksei myöskin aikuisille.

Mario, 8B



Tarja Huhtala: Salatut elämät, Ossi ja lumikuningatar (2007)

Ossi on Sodankylän yläasteella yhdeksännellä luokalla opiskeleva poika. Ossi asuu kymmenhenkisessä perheessä, johon kuuluu kaksi pikkuveljeä, kolme pikkusiskoa, kaksoset, sekä isä ja äiti. Ossin isä on melkein aina töissä, joten Ossi joutuu auttamaan äitiään kotona lasten kanssa niin paljon kuin kerkeää.

Ruipelo poika nimeltä Riku aloittaa saman koulun, mitä Ossi käy. Muut oppilaat ovat kateellisia Etelä-Suomesta saapuneelle Rikulle, joka tulee rikkaasta perheestä ja saapuu kouluun aina hienolla kalliilla autolla. Tämän takia Rikua aletaan kiusata, mutta Riku saa suostuteltua Ossin opettamaan Rikun hyväksi tappelijaksi.

Ossi yllättyy Rikun päättäväisyydestä salilla treenaamiseen. Ossista ja Rikusta tulee hyvät ystävät, mikä ei ole ihme, sillä heillä on niin samankaltainen huumorintaju ja heidän on helppo luottaa toisiinsa. Ossi viettääkin paljon aikaa Rikun kotona. Eräänä iltana Ossi kyllästyy isäänsä, joka ei tee kotona muuta kuin huutaa ja on vihainen koko ajan. Isä suuttuu Ossille ja käskee häntä lähtemään pois. Ossi muuttaa Rikun perheen luo, sekä aloittaa työt Rikun perheen omistamalla hiihtokeskuksella.

Muutaman vuoden päästä Rikun äiti Tanja saa kuulla, että hänen hyvä ystävänsä Helena sairastaa pahanlaatuista syöpää. Helena ei ole kertonut Rikun serkulle Amille vielä asiasta, joten Riku päättää lähteä itse Helsinkiin kertoakseen Amille. Rikun ollessa poissa kotoa Ossi tekee pahan virheen, josta Riku ei saa saada tietää missään nimessä. Ossi lähtee Rikun luo Helsinkiin, tavoitteenaan saada myös Riku jäämään sinne. Helsingissä Ossi tutustuu uusiin ihmisiin ja saa siellä uusia ystäviä.

Kirjassa puhutaan murteella ja teksti on selkeää ja helposti ymmärrettävää. Kirjassa asioita kuvaillaan yksinkertaisesti sekä selkeästi. Juoni etenee melko nopeasti ja siinä on helppo pysyä mukana. Kirjassa olisi saanut olla ehkä vähän enemmän huumoria ja jännitystä. Suosittelen kirjaa niille, jotka ovat katsoneet Salatut elämät- sarjaa ja jotka haluavat tietää Ossin nuoruudesta.

Ellinoora 8b

Becca Fitzpatrick, Riitasointu (2010)

Kirja kertoo rohkeasta ja päättäväisestä Norasta ja hänen elämästään johon kuuluu Patch. Hän on Noran suojelusenkeli ja myös poikaystävä. Noraa ja Patchia valvovat arkkienkelit, joka estää heitä viettämästä aikaa yhdessä. Norasta alkaa tuntua, että Patch salaa häneltä jotain. Nora ihmettelee, miksi Patchia yhtäkkiä alkaa kiinnostamaan Noran jo lapsesta asti ollut inhokki Marcie. Noraa alkaa kiinnostamaan mitä hänen isälleen tarkalleen ottaen tapahtui.
 
Kirja alkaa mielestäni kivasti, koska se kertoo 14 kuukautta aikaisemmin tapahtumia ja jatkuu seuraavassa luvussa normaalisti. Vasta myöhemmin kirjassa selviää mistä ensimmäinen luku kertoo.
 
 Kirja on mielestäni ehkä fantasiaa, mutta ei kokonaan. Kirja on suunnattu nuorille tai miksei vaikka aikuisillekin. Kirjassa kuvaillaan henkilöitä, paikkoja ja tunteita hyvin ja sopivan lyhyesti.
 
Mielestäni kirja on tosihyvä, vaikka en yleensä tykkää lukea kirjoja joissa on jotain yliluonnollista. Kirja alkoi kivasti, koska sitä ei heti ymmärtänyt mistä se kertoi. Tykkään kuinka kirjan tapahtumat eivät olleet yhtään arvattavissa. Kirjan henkilöt olivat myös hyvin kuvailtu.  
   

Jenna, 8B

R.L. STINE: Goosebumbs – Hän on kannoillasi! 1995

Kirja kertoo sisaruksista Eddiestä ja Suesta, jotka ovat vanhempiensa kanssa Lontoossa. Vanhemmilla on konferenssi hotellilla ja Eddie ja Sue lähtevät kiertoajelulla. Eddie on 10-vuotias nuori poika, joka pelkää lähes kaikkea. Hän on myös etevä taskuvaras. Sue on Eddietä pari vuotta vanhempi ja tykkää pelotella pikkuveljeään. Eddien luonne on suurimmaksi osaksi hauska, mutta myös välillä säälittävä. Suen luonne taas on hieman tavanomainen 12-vuotiaan tyttömäinen.
 
Eddie ja Sue ovat siis lähteneet kiertoajelulle ja päätyneet vanhaan vankilaan. Ryhmä käy läpi lähes koko vankilan ja kiipeävät vankitornin huipulle, mutta mihin koko muu ryhmä on yhtäkkiä kadonnut. Sisarukset ovat jääneet nyt eroon ryhmästään. Lisäksi heitä lähtee jahtaamaan joku mustaviittainen mies. Kuka hän on ja miksi hän jahtaa heitä? Se selviää tarinan kulun myötä.
 
Kirjassa oltiin aluksi nykyajan Lontoossa, mutta kirjan kulun myötä oltiin jopa keskiajan Lontoossa. Se oli outoa, kun ajassa taaksepäin matkaaminen oli epäselvää. Kirja on tyyliltään kauhu- ja jännityskirja, mutta kirja ei vaikuttanut missään kohtaa pelottavalta lähes lainkaan. Suurin osa kirjan sisällöstä oli kirjoitettu kirjakielellä, joka ei haitannut kirjan lukemista ainakaan omalta osaltani. Kirjalla ei ollut oikeastaan sanomaa eikä opetusta tai ainakaan en itse huomannut sitä. Kirja on kirjoitettu pääasiassa vain viihteeksi.
 
Kirjaa lukiessa asiat menivät päässä hieman sekaisin, joka teki kirjan ymmärtämisestä osittain vaikeaa. Kirjassa tapahtumat vaihtuivat välillä epäselvästi, kuten esimerkiksi ajassa taaksepäin siirtyminen. Kirja herätti lukemisensa aikana monia kysymyksiä, mutta mitään ei kirjan lukemisen jälkeen jäänyt päähän pyörimään. En pitänyt kirjassa muihin Goosebumbs-kirjasarjan kirjoihin verrattuna lähes mistään muusta kuin siitä miten pystyin itse kuvittelemaan päässäni kirjan maisemat. Se ei ollut yhtään pelottava missään kohtaa, joka teki siitä hieman tylsän.
 
 Suosittelen kirjaa niille 8-12-vuotiaille, jotka eivät pidä pelottavista kauhukirjoista.

Ville S., 8B

Salla Simukka: Jäljellä (2012)

15-vuotias Emmi kuuluu Potentiaaleihin eli ryhmään, johon kuuluu tavallisia nuoria, jotka eivät osaa mitään erityistä. Hänellä ei ole koskaan ollut ystäviä ja hän on aina vain seurannut muita hiljaa. Kirja kertoo Emmin matkasta tyhjässä Suomessa ja siitä, kuinka hän saa yhtäkkiä ystäviä paljon enemmän kuin olisi ikinä ennen osannut kuvitella.

Kirjan päähenkilö on Emmi, joka ajattelee, että hän ei ole mitään. Myös temperamenttinen Onerva ja salaperäinen ja liiankin rento Atro ovat mukana melkein koko tarinan ajan. Kirjassa kerrotaan lisäksi kahdestatoista nuoresta, jotka kolmikko löytää kirjan loppupuolella Suomenlinnasta, sekä hiukan myös Emmin ja Onervan perheistä. Mielestäni varsinkin päähenkilöt ovat hyvin suunniteltuja ja aitoja.

Emmin elämä muuttuu, kun hän karkaa kotoa ja hänen palatessaan siellä ei ole ketään. Myöskään koko kaupungissa ei näy ihmisiä. Myöhemmin Emmi törmää Onervaan ja Atroon, ja samaan aikaan hänelle alkaa ilmestyä satuviittauksia. Nuoret matkustavat Helsinkiin ja löytävät 12 muuta nuorta, joiden joukkoon he liittyvät, mutta satuviittauksia ilmestyy yhä ja Emmi alkaa miettiä niiden tarkoitusta. Mitä satuviittaukset ovat ja kuka niitä lähettelee? Ja mitä koko Suomessa ja mahdollisesti myös muualla tapahtuu?

Kirja kertoo tulevaisuuden Suomesta, jossa kaikkien pitää olla erityisiä jossain tai heitä ei huomata. Kirjan lajityypit ovat jännitys, fantasia ja seikkailu. Sen eri henkilöt puhuvat eri murteilla, mutta kerronta tapahtuu kirjakielellä. Kirjassa kuvaillaan hyvin ja kaikki tapahtumat on sen vuoksi helppo kuvitella. Kirjan opetus voisi olla, että pitäisi olla tyytyväinen omaan elämäänsä, sillä kirjassa Emmi toivoo elämäänsä muutosta, mutta muutos onkin hänelle aivan liian suuri.

Kirja oli mielestäni hyvä, vaikka sen lopussa ei selvinnytkään selvästi ratkaisua, joka johtuu kirjan jatko-osasta. Myös tapahtumat etenivät ehkä vähän liian sekavasti. Kirja oli sopivan pitkä ja tarina oli mielenkiintoinen. Suosittelen kirjaa niille, jotka pitävät jännityksestä ja yllättävistä käänteistä juonessa.

Jessica 8b

Philip Pullman – Uudenkujan sakin uroteot (1994)

Kirja kertoo Lambethin Uudenkujan sakin lasten teoista. Kirjan päähenkilöitä ovat kolme nuorta poikaa, Dippy, Salama Dobney ja Benny. Salama Dobneyn Salama nimitys tulee siitä, kun hän veti Alasuon sakin Rusentaja-Watkinsia turpiin salaman nopeudella, sillä Watkins oli puhunut rumasti Salaman äidistä. Kirjan muita henkilöitä ovat Salaman isä, italialaisperäiset kaksoset Angela ja Zerlina, Bridie Malone ja hänen pikkuveli Hotko, joka syö kaiken kalanpäistä vahanukkeihin. Tämä sakki saa päähänsä tehdä oman vahanuken, ja malliksi sopii hyvin paikallinen kastanjanmyyjä.

Pian kuitenkin Uudenkujan sakki joutuu pulaan kylästä löytyneiden väärennettyjen rahojen takia ja hämäräperäiset miehet alkavat ahdistella heitä. Myös Salaman isä pidätetään. Uusikujalaiset tarvitsisivat nopeasti apua asiaan.

Juonessa on paljon hyviä käänteitä, mutta niistä huolimatta juonessa pysyy kiinni. Myös jännitystä kirjassa on, esimerkiksi vedonlyöntejä, rikollisen etsimistä ja paljon muita rikos juttuja. Vaikka kirja on jo vanha, siinä on kuitenkin paljon samoja asioita kun nykypäivänäkin, esimerkiksi kaverit ja leikit.


Kirja oli mukavaa luettavaa, vaikkakin vähän tylsä. Suosittelen kirjaa 10-14 vuotiaille, sopivasti jännitystä sen ikäsille ja huumori sopinee hyvin nuorille.

Anssi 8b

Harri Istvan Mäki: Zen Zero , 2008

Kirja kertoo pojasta nimeltä Zen Zero, joka muuttaa helsingistä kyläkoskelle. Kirjan päähenkilöitä ovat Zenin vanhemmat, Tero, Mathias, koulun opettajat ja muita Zenin kavereita.

Zen ja hänen perheensä ovat juuri muuttaneet kyläkoskelle ja Zen on menossa uuteen kouluun. Zen tutustuu siellä uusiin ihmisiin ja joutuu heti opettajien silmätikuksi ja usein muihinkin vaikeuksiin. Lukemalla kirjan saat tietää muista Zenin ja koko kyläkosken vaikeuksista.

Kirja sijoittuu kyläkoskelle ja päiväsaikaan. Kirjan tyyppi on seikkailu. Kirjan henkilöt puhuvat suurimmilta osin puhekieltä. Kirjalla ei varsinaista opetusta ole.

Kirja oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen eikä siihen heti kyllästynyt. Kirjassa pidin siitä ettei siihen kyllästynyt mutten pitänyt siitä että kirja oli liian yliluonnollinen. Suosittelen kirjaa 8-11 vuotiaille, koska se sopii heidän ikäisten ajatusmaailmaan.

Pekka, 8B


Marja-Leena Tiainen: Alex ja pelon aika (2006)

Pelon hetki lienee käsillä
Marja-Leena Tiaisen kirja Alex ja pelon aika kertoo 14-vuotiaasta Alexander Sylvanovista,  joka on tuiki tavallinen koulupoika,  kun hänen kotikaupungissaan äkkiä räjähtää pommi.  Hänen isoveljensä  Zaza joutuu etsintäkuulutettujen listalle,  ja poikien isä Anton pidätetään välittömästi poliittisten mielipiteidensä takia.  Alexin isä on aiemmin saanut potkut toimittajantyöstään uskallettuaan arvostella maan tuoretta sotilashallitusta sekä diktaattoria.  Poikien äiti on kuollut sairaskohtaukseen suunnilleen kolme vuotta aiemmin,  ja heidän setänsä Josaf perheineen on jo jonkin aikaa elänyt maanpaossa Ruotsissa. 
Vuokra-emäntä Lidia huolehtii aluksi Alexista, mutta sitten rahat eivät enää riitä Alexin huolehtimiseen. Lidia vie Alexin kehnoon lastenkotiin, "Hotelli Hiltoniin".
Alex ei viihdy lastenkodissa, joten hän karkaa ja päätyy kadulle asumaan pitkäksi aikaa.  Alex tutustuu Sofia-nimiseen tyttöön ja rakastuu häneen. Sofia, joka on karannut kodistaan, unelmoi muuttavansa Saksaan Linda-siskonsa luokse.  Alex tapaa myös muita kadulla asuvia nuoria, joihin hän ajan saatossa ystävystyy. Lopulta Alex päättää lähteä Ruotsiin setänsä luokse, jos saisi valtavan määrän rahaa kokoon.  Alex harkitsee jo ryhtyvänsä alamaailman johtajan Booriksen hommiin, mutta rahat järjestyvätkin arvaamattomalta taholta.  Alex löytää itsensä lopulta Helsinki-Vantaan lentokentältä, vaikka päämääränä piti olla Ruotsi.
Kirjan henkilöitä voin kuvailla vaan verran, mitä tekstissä annettiin julki. Henkilöiden ajatuksia, mielipiteitä, tunteita ja ulkonäköä ei tuotu juurikaan tekstissä esille.  Alex on hyvin vahva persoona, joka peittää kovan kuoren alle aran ja heikon itsensä. Hänellä on sisällään arpia, jotka eivät koskaan parane. Sofia on sivuhenkilö, jonka Alex tapaa kadulla asuessaan, ja jonka unelmat ovat ajan saatossa hautautuneet kadun varjoihin. Alex rakastuu Sofiaan heti, ja saa uutta voimaa kaiken keskellä. Katulapset, joita Alex tapaa kadulla ovat kohtalonsa vankeja, murtuneita, alistuneita, uupuneita, masentuneita ja elämänhalunsa kadottaneita. Kuvailua olisi saanut olla paljon enemmän.
Kirjassa on selkeä teema, johon kuuluvat katulapset, kodittomuus, köyhyys ja ystävyys romantiikkaa unohtamatta. Päähenkilöön on helppo samaistua, ja tekstiä on sitä kautta naurettavan helppo lukea " kuin avointa kirjaa”. Kirjan sanomana oli se, että vaikeinakin aikoina, silloin kun on kuilun partaalla, ainoa tie on ylös. Toivoa on siihen asti kun katulapsilla on toinen toisensa, taivas kattona ja järki kompassinaan. Valoa on näkyvissä. Käännä kasvot aurinkoon niin et näe varjoja.
 Kirjan juoni etenee mallikkaasti aikajärjestyksessä, ja tunnelma nousee loppua kohden yhä tunteikkaammaksi, romanttisemmaksi ja entistä pelokkaammaksi. Lukukokemus oli liikuttava, mieleen painuva ja mukaansa tempaava heti alkuteksteistä lähtien. Olisin muuttanut kirjassa tekstiä sävyltään värikkäämmäksi ja paikkojen kuvailu olisi saanut olla huomattavasti tarkempaa. 
Suosittelen kirjaa kaikille yläkoululaisille, mutta kirja sopisi myös hyvin nuorten aikuisten lukemistoon. Antaisin kirjalle arvosanan 9.

Johanna, 8B