Keskellä autiomaata, siellä missä joskus lepäsi Texasin
suurin järvi. Greenjärven leirillä
ahertaa monta nuorta poikaa kaivamassa kuoppia. Se on ns. ”pahojen poikien
leiri”. Stanley Yelnats, niin siis se poika, josta tarina kertoo, ei ollut paha
poika, vaan rikoksesta syyttömänä tuomittuna, kaivoi hiki hatussa kuoppia.
Kirjassa kohtaat hyvin erikoisia nimiä, kuten Röngten,
Kainalo, Yrjöpussi ja Luolamies. Tapaat myös valvojan ja Arvoisan, sekä sadan
vuoden takaisia henkilöitä. Kauan sitten henkilö nimeltä Elya Yelnats teki
lupauksen madme Zeronille, mutta rikkoi sen. Siitä asti Yelnatsejen elämän
kohtalona on ollut olla väärässä paikassa väärään aikaan, ja kaikki syyttivät
siitä Stanleyn kelvoton-kurja-mätämuna-sikavaras-isoisoisoisää. Kirja kertoo
myös tapahtumista, jotka sijoittuvat menneisyyteen. Kate Barlow oli
opettajatar, joka piti kaupungin ainoaa koulua. Hän teki virheen, joka muutti
hänen koko elämänsä. Hän suuteli mustaa sipulikauppias Samia ja siitä sai
alkunsa Katen lainsuojaton elämä. Kathrene Barlown huulipunahylsy löytyy
yllättäin Stanleyn kuopasta ja Valvoja riemastuu. Samalla Stanley ymmärtää,
että eivät he ole siellä lujittamassa luonnettaan, van etsimässä jotakin.
Kyllä, he etsivät jotain, mutta mitä? Zero tai siis oikealta
nimeltään Hector Zeroni, karkaa leiriltä ja muutaman päivän kuluttua Stanley
ottaa vesiauton, painaa nastan lautaan ja ajaa kuoppaan. Hän jatkaa kävellen,
lähtien etsimään Zeroa. Mistä voi tietää, mihin suuntaan mennä, jos joka
puolella on vain aavikkoa. Mutta onneksi hän on laihtunut ja paljon
lihaksikkaampi kuin tullessaan, ja jaksaa kulkea pitkälle. Tietenkään ei voi
olla varmuutta onko poika enää edes elossa, mutta Stanley kulkee
määrätietoisesti kohti Jumalan peukaloa.
Mitä pojille tapahtuu, löytävätkö leiriläiset jotain, mitä
on loiska, entä miten Mary Lou ja sipulit liittyvät tarinaan? Entä miten käy
kiroukselle, jonka madame Zeroni loihti Yelnatsejen ylle? Näihin kysymyksiin
vastaa tämä kirja, enkä minä. Ja koska tämän kirjaesittelyn on tarkoitus
herättää kiinnostus, eikä paljastaa koko juonta, on lopetettava tähän.
Kirja on seikkailu kirja, josta löytyy vauhtia ja
odottamattomia käänteitä. Kirjan kerronta on selkeää ja se on kirjoitettu
kirjakielellä, mutta siitä löytyy uusia sanoja, kuten loiska. Asiat kerrotaan
niin, että tavallinenkin tallaaja ne tajuaa ja asioita kuvaillaan tarkasti ja
mielenkiintoisesti.
Kirjan aihetta saa miettiä, ihan toden teolla, mutta ehkä se
voisi, mennä näin. Poika, syytön poika joutuu ahertamaan lujittaakseen
luonnettaan ja syyttää siitä jotakin muuta. Mutta, siitä voi olla hyötyäkin.
Hän tapaa uusia persoonia, korjaa menneisyyttä ja laiskasta, läskistä pojasta
tulee toimeen tulevampi ja hän toden totta, lujittaa luonnettaan. Oikeastaan
kaikki oli kiinni vain hänestä ja hänen sisäisestä tahdostaan.
Mielestäni kirja oli hyvin kiinnostava ja suosittelen sitä
kaikille, joita se edes hieman kiinnostaa. Oli mielenkiintoista lukea nuoren
pojan pärjäämisestä keskellä autiomaata. Hänen kohtaamistaan jännityksistä ja
iloisista hetkistä. Ja siitä, kuinka hän löysi itsensä ja teki elämästänsä
yksinkertaisesti parempaa, sai ystäviä ja tuli hyväksytyksi. Oikein
opettavainen kirja.
Milja, 8. luokka